Olen 15-vuotias tyttö ja elämäni on täyttä paskaa. Minua alettiin kiusaamaan jo ekalla. Opettajatkaan eivät välittäneet. En jaksaisi tälläista elämää, kun psykologilla käytikään ei auta. Nyt menen lukioon, ja olen jo nähnyt painajaisia siitäkin. Minua pelottaa ihmiset ja sydämeni hakkaa aina sosiaalisissa tilanteissa. Ahdistun todella helposti… Pelottaa, että lukio on samanlaista.
Hei.
Heti aluksi sanoisin, että lukio ei ole samanlaista. Sinne ihmiset on hakenu omasta tahdostaan ja luultavasti moni muukin jännittää uuden kouluasteen alkua. Kun oot vaan oma itsesi ja aloitat positiivisella asenteella, niin siinä on jo jonkinlaiset eväät alkuun. Voi kuulostaa siltä, että se on ns. helpommin sanottu kuin tehty, mutta muista ettei se ole sun syy että sua on kiusattu tai että susta ei ole välitetty. Sussa on varmasti hyviä puolia niin kuin muissakin, ja sä oot yhtä arvokas kuin toisetkin. Vaikka lukion alku onkin uusi ja ”tuntematon” juttu ja se voi sen takia jännittää, niin onhan se samalla uusi alku puhtaalta pöydältä. Vaikeuksista huolimatta sä oot selvinny jo tähän asti, mikset siis selviäisi pidemmällekin? Olis varmaan hyvä jos saisit puhuttua juttujas jonkun kuuntelevan aikuisen kanssa ja siten että se auttais. Lukion mahdolliset tutorit / terveydenhoitaja / kuraattori voi ainakin sitten syksyllä auttaa. Voimia ja jaksamista sulle, päivä kerrallaan vaan, sä selviät kyllä =)
