Oon siis 7lk, ja oon itseasiassa luokan parhaillistoon kuuluva, luokan korkein keskiarvo tytöistä, mutta ei se kyllä edes paljoa vaadi. Mulla on ongelmii liikunnassa, koko ajan siellä on vaan alkanu ahistaa kaikki enkä tiiä miks, ajattelen aina etten kumminkaan osaa eli miks ees yrittää, seison aina kentällä enkä tee mitää ja en siis vaan kehtaa. Kelaan että en osaa ja et oon liian heikko ja et muut nauraa ku en osaa. Liikunnan opettaja on sama k*sipää kuka on ollu mulla 4 luokasta lähtien. (oon yhtenäiskoulus) En vaan uskalla tehä mitään ja kaikki ahistaa, enkä ees tiedä mistä se syy on tullu. Sit en vaan millään jaksa lukee kokeisiin tai tehä läksyi, pakotan itteni tekeen ne illalla ku pitäs mennä nukkuun, mut esim tnä en oo tehny mitää. Sitte teen ne huolettomasti ennen tunnin alkuu etten see merkintää. Mulla on mielenterveys varmaa liian paska, mutten vaan jaksa tehä läksyi tai panostaa nii paljoo mihinkään.
Täs siis tartten apuu siihe miten voisin uskaltaa taas tehä liksalla kaikkee ilma ahistusta ja miten saisin tsempattuu itteni tekee läksyt heti.
Hei!
Onpa kurjaa, että liikuntatunnit aiheuttavat sinulle ahdistusta. Olisi niin tärkeää, että ne voisivat olla mukavia ja rentoja hetkiä muiden tuntien välissä. Nykyään tapa, jolla liikunnan numerot annetaan, on onneksi muuttunut. Tänä päivänä liikuntanumeroon ei enää vaikuta fyysinen suorituskyky, niin kuin ennen. Tavoitteena on sen sijaan eri lajeihin tutustuminen sekä perustaitojen ja toimintakyvyn vahvistaminen. Tärkeää olisi, että liikuntatunnilla voisi tuntea iloa liikkumisesta.
Onkin kurja kuulla, että pelkäät epäonnistuvasi liikuntatunnilla. Kaikki eivät voi osata kaikkea yhtä hyvin eikä se ole tarkoituskaan. Sinun ei tarvitse siis olla taitava liikunnassa. Voisitko ajatella, että liikkuminen sinänsä on sinulle hyväksi – hyppy on hyppy ja tekee sinulle hyvää huolimatta siitä, kuinka korkealle tai pitkälle hyppäät. Tiedätkö, mitä tarkoitan?
Sinun kehosi on ainoa, joka sinulla tulee olemaan ja on tärkeää pitää siitä hyvää huolta. Totta kai liikkuminen toisten katseiden alla tekee siitä hankalampaa ja kurjaa on sekin, jos opettaja ei ole se kaikista kivoin ja kannustavin. Monen mielestä olisi mukavampaa liikkua itsekseen tai omassa kaveriporukassa ihan vain huvikseen. Mutta koulussa se on hankala toteuttaa ja käytännön syistä paikalla on enemmän ihmisiä. Toisaalta monet pelit onnistuvat vain isommalla porukalla.
Ehkä voisitte alkaa luoda liikkatunneille hyvää ja rentoa ilmapiiriä kannustamalla toisianne oikein urakalla huolimatta siitä, mikä on kenenkin taitotaso tai onnistuminen jossain asiassa? Lisäisikö se kivaa fiilistä tunneille, jotka saattavat olla monelle muullekin hankalia?
Toivon siis, että voisit ajatella liikuntatunteja niin, että niillä saat monipuolista harjoitusta kehollesi, mikä auttaa sitä pysymään vetreänä ja terveenä. Samalla saatat tutustua lajeihin, joihin saatat tykästyä tai opit jotain itsestäsi. Uskon, että aina silloin tällöin yllätyt ehkä itsekin, mitä kaikkea kehosi osaa ja mihin kaikkeen se pystyykään, vai mitä?
Entäpä sitten läksyjen tekeminen? Onneksi tunnut oppivan asiat helposti, joten läksyjen tekeminen ei vaadi sinulta kohtuuttomasti aikaa tai energiaa. Vain sinä itse tiedät, mikä toimintatapa sopisi sinulle. Läksyjen tekeminen tai kokeisiin lukeminen yhdessä kavereiden kanssa? Niiden tekeminen heti välipalan ja pienen levon jälkeen? Vai aina samaan kellon aikaan? Joillekin auttaa jokin pieni palkkio sitten, kun läksyt on tehty. Usein jonkun rutiinin käyttöönotto voi tuntua hankalalta, mutta pian siitä tulee pysyvä tapa. Oletko kysynyt kavereiltasi, miten he saavat tehtyä läksyt ajallaan? Ehkä heillä on joku hyvä keino, jota voisit kokeilla?
Toivon sinulle rentoja liikuntatunteja ilman paineita erityisestä onnistumisesta! Ja toivon myös, että löydät itsellesi hyvän tavan tehdä läksyt. Jos liikuntatunteihin liittyvä ahdistus ei ota laantuakseen, niin voit käydä juttelemassa siitä kuraattorin kanssa. Ehkä hän osaa antaa vinkkejä siihen, kuinka selviäisit niistä paremmin.
Ja toki vielä parempi olisi, jos uskaltautuisit juttelemaan tästä liikunnan opettajan kanssa. Hänen on hyvä tietää, miltä sinusta hänen tunneillaan tuntuu ja on hyvin todennäköistä, ettet ole ainoa, joka näitä asioita pohtii. Olisi tärkeää, että hän pystyisi omalla toiminnallaan tekemään tunneista mahdollisimman mukavia ja leppoisia teille oppilaille.
Voit myös soittaa meille tai tulla chattiin juttelemaan, tästä tai mistä tahansa muusta asiasta. Palvelumme ovat maksuttomia ja auki joka päivä. Lisäksi meillä on nettikirjepalvelu, johon voit kirjoittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa.
Lämpimin terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Mul on toi ihan sama juttu, tsemppii
Kiitos avusta ja kiitos samoin ’*’.
En halua jutella asiasta liikunnanopettajan kanssa, koska en pidä hänestä ja hän ei minusta, sen huomaa. Liikuntahan on mielestäni ihan kivaa mutta luokassa on niin huono luokkahenki, etten halua tehdä siellä mitään.
Kotiläksyjä en oikein kavereiden kanssa voi tehdä, koska tässä kaverini: 1. Ei oo ihan nii läheinen 2. Ei osaa, kysyy aina vastauksia multa yöllä 3. Ei osaa tai jaksa auttaa 4. Ei jaksa auttaa. Loput on sit vuoden nuorempia jotka tuskin osaa 7ll matikantehtäviä. Ja kyllä jaksaisin tehdä läksyt, se ei ole laiskuudesta kiinni, en tiedä oikeaa sanaa, minä jaksan mutte en JAKSA. En tiiä tajusiko kukaan mutta en kykene siihen. Esim tänään koulun ja harrastuksen jälkeen heti kotona menin pelaamaan ja sitten menin huoneeseen katsomaan puhelinta, olen koko päivän maannut sängyssä katsomassa puhelinta koska en jaksa tehdä mitään järkevää, en edes pieniä asioita. Pesin hampaat viimeksi viime kuun alussa ja huone oli siivomatta ainakin yli kuukauden. Yöllä katson puhelinta ja nukun arkipäivisin yössä 5h-6h, viikonloppuisin sitten max 10h. Se saattaa myös olla syy siihen etten jaksa tehdä mitään.