Käytämme evästeitä parantaaksemme sivujemme käyttäjäystävällisyyttä ja toimivuutta. Jatkamalla verkkosivuilla vierailua, hyväksyt evästeiden käytön vieraillessa Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkosivustolla. Lisätietoja.
Ovat tarpeen sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.
Luovat tilastollista tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivua ja tiivistävät pyyntöjen toteutuksen nopeutta.
Keräävät tietoa ja analysoivat, kuinka loppukäyttäjä käyttää verkkosivuja ja mitä mahdollista mainontaa käyttäjä on nähnyt ennen vierailuaan verkkosivuilla. Koordinoivat ja mittaavat mainoksia. Käytämme yhtä tai useampaa evästettä verkkomarkkinointiin ja kohdentamistarkoituksiin sekä kiinnostuksen kohteisiin perustuvan käyttäjäprofiilin luomiseen.
Moi! Oon siis tehnyt monia testejä ja huomannut että mulla saattaa olla vakava ahdistus, joka vaikeuttaa mun elämääni monella tavalla. En haluis kertoo siitä mun vanhemmille koska pelkään että ne ottaa sen liian vakavasti ja huolestuu liikaa. Haluisin saada apua ja kertoo mut en vaan pysty, ja tunnen et oon liian nuori tähän muutenkin, joten jos joku vois antaa vinkkejä miten kertoa vanhemmille tästä.
Hei!
Onpa hienoa, että haluat pitää itsestäsi huolta ja saada apua ahdistukseen. Se on aivan oikein tehty! Sinun ei tarvitse kärsiä ahdistuksesta, sillä siihen voi tosiaan saada apua. Miten te palstan muut lukijat olette kertoneet ahdistuksesta vanhemmillenne? Olisi mukava kuulla, miten se on mennyt.
On ihan ymmärrettävää jännittää tuollaisen asian kertomista, jos ette ole aiemmin keskustelleet asiasta. Kuulostaa kuitenkin siltä, että sinulla on vanhemmat, jotka välittävät sinusta ja joille olet äärettömän rakas! He aivan varmasti haluaisivat tietää, jos sinulla on jotain murheita, jotka hankaloittavat elämääsi ja uskon, että he haluaisivat olla tukenasi.
Miltä kuulostaa, jos hakisit asiaan ensin apua ja kertoisit siitä vasta sen jälkeen vanhemmillesi? Silloin heillä voisi olla sellainen olo, että asia on kuitenkin hallinnassa ja tulet saamaan siihen apua. Samalla voisit jutella esimerkiksi terkkarisi (tai koulupsykologin tai psyykkarin, keitä koulussasi nyt on ja keneltä ajattelit että voisit hakea apua) siitä, millä tavalla haluaisit vanhempiesi auttavan sinua silloin kun sinua ahdistaa ja osaisit kertoa toiveesi heille. Haluaisitko mennä jommankumman kainaloon sohvalle? Jutella tai lähteä kävelylle? Tuntuisiko jalka- tai päähieronta hyvältä siksi aikaa, kunnes pahin ahdistus menee ohi? Kosketus tai toisen ihmisen läsnäolo auttavat useimpia ja muita keinoja voit pohtia sitten ammattilaisen kanssa.
Apua kannattaa hakea mahdollisimman pian, sillä toukokuun jälkeen alkaa pitkä kesäloma. Olisi tosi hyvä, jos saisit apua jo ennen lomaa, jolloin sinulla on keinoja ahdistuksen lievittämiseen ja sietämiseen ja opit toiminaan sen kanssa niin, ettei se enää haittaa sinua arjessasi niin paljon ja vanhempasikin oppivat tukemaan sinua sen kanssa kesäloman aikana, kun ammattilaiset ovat lomalla.
Jos haluat, koulun ammattilainen voi olla yhteydessä vanhempiisi ja kertoa ahdistuksesta. Jos taas haluat kertoa sen itse, kannattaa valita sellainen hetki, jolloin on rauhallista eikä kenelläkään ole kiire, kauhea nälkäkiukku tai paljon muuta ajateltavaa. Sitten voit vaikka näyttää heille tekemäsi nettitestin tuloksineen. Tai voit kysyä, ahdistaako heitä koskaan ja sanoa, että sinua ahdistaa joskus ja se on inhottavaa. Tai voit näyttää jotain lehtijuttua nuorten ahdistuksesta ja sanoa, että sinuakin ahdistaa joskus ja ajattelit hakea / olet jo hakenut siihen apua. Vanhemmat kyllä jatkavat siitä keskustelua eikä sinun tarvitse vielä miettiä, miten siitä jatkaisit. Voit myös sanoa, että halusit kertoa sen, mutta että siitä on vielä vähän vaikea puhua.
Kaikki kääntyy vielä hyväksi, usko pois! Kun saat siihen ammattilaisen apua ja kotonakin ahdistusta osataan lievittää, niin elämä helpottuu merkittävästi. Jos haluat jutella asiasta lisää meidän kanssamme, niin soita ihmeessä Lasten ja nuorten puhelimeen (numero on 116 111) tai tule Nuortennetin chattiin, joka on auki joka ikinen päivä. Lisäksi meillä on täällä Nuortennetissä nettikirjepalvelu, johon voit kirjoittaa. Kaikki palvelumme ovat täysin maksuttomia ja anonyymejä.
Kaikkea hyvää sinulle ja auringonsäteitä päiviisi!
Terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä