Haluaisin kysyä teiltä viisaammiltaan, että saako terveydenhoitaja kertoa vanhemmilleni terveyden tilastani? Olen 15-vuotias eikä minulla ole hengenvaaraa tämän asian suhteen. Minulle ön todettu vain paniikkihäiriö ja olemme keskustelleet terkan kanssa arkaluontoisista asioista. Nyt terkka on jättänyt soitto pyynnön vanhemmilleni ilman lupaani ja varaamassa minulle lääkäriin aikaa mistä en ollut edes tietoinen!!! Auttakaa onko terkka toiminut väärin?
Hei,
keskustelut terveydenhoitajan kanssa tulisivat olla luottamuksellisia. Terveydenhoitajaa sitoo vaitiolovelvollisuus. On tilanteita, joissa hänellä on ammattilaisena velvollisuus viedä asiaa eteenpäin (esim. lastensuojelullinen huoli). Ehdottoman tärkeää olisi, että saisit juteltua terveydenhoitajan kanssa keskustelujenne luottamuksellisuudesta sekä hänen vaitiolovelvollisuudestaan. Hänen olisi hyvä kertoa sinulle, missä tilanteissa ja miksi hän joutuisi sen rikkomaan.
Uskon, että terveydenhoitaja ajattelee Sinun parastasi, mutta sinulla on oikeus voida luottaa häneen. Kannustan sinua ottamaan yhteyttä terveydenhoitajaan. Asia varmasti selviää.
Sori nyt modet, jos totuus sattuu. Elämä on, hommaa DNA.
Asiaan; Itse en ole IKINÄ puhunut kellekkään ongelmistani. Juuri tämän takia. Joskus kerroin pari pientä hassua juttua psykologille, minulta meinattiin evätä mahdollisuudet tavata omaa äitiäni.
Hommaa ennemmin hyvä ystävä, jaamme surut ja murheet keskenään. Tosin itse en halua siitä syystä että en halua hänelle masennusta kun hänellä menee hyvin. Sinä kyllä kerrot! :)
– John, 17.
Kannattaa ottaa panikkihäiriöön apua!!!! Itselki on. Eka olin silleen EIEIEI. Elämäni parani sairaasti kun otin avun vastaan. Terkka oli kyllä ärsyttävä. Käytti hyväksi kun olin paniikissa. Siis urkki tietoa ja huolestutti enemmän
Tiedän ettei ois pitäny kertoo. Mut turha sitä o enää jossitella. Oonkin ollu kahen vaiheilla parin vuoden ajan. Ystäväni on sanonut et mun kannattaa kertoo ku oon sen mielest masentunut. En kuitenkaan halunnu kertoo… Sit mul oli terkkatarkastus ja sain paniikkikohtauksen ja sillo purkaantu myös kaikki muut huolet…
Nyt o sit lähete psykologille… Ja terkka viel vittuilee mulle!!! Iha ku se haluis tahallaa pilata mu elämän!!!
[osa tekstistä poistettu] sossut ja psykologit o iha perseest ja koko Suomen masennuksen hoito. Lääkettä vaa suonee ni helpottaa ja just eroon lähimmäisistääni!! [osa tekstistä poistettu]
Todella ikävää että tunnet näin. Th ei saisi ilman lupaasi soittaa vanhemmille, olet jo sen ikäinen, että häntä koskee vaitiolovelvollisuus.
Koita kuitenkin miettiä asiaa myös toiselta kantilta: vaikka lähete psykologille voi tuntua pahalta ja pelottavalta, niin hän on alansa ammattilainen, tehnyt varmasti työtä samankaltaisten ihmisten kanssa kuin sinä olet. Hän ymmärtää murheesi ja voisi tuoda helpostusta elämäästi.
Usko minua kun sanon tämän: Jos kärsit paniikkikohtauksista tai masennuksista, niin tulevaisuutesi on huomattavasti helpompaa, kun ongelmat käsitellään nyt, kuin vasta vuosien päästä. Aikuiselämästi tulee helpottumaan, kuin myös toivottavasti nykyinen olotilasi. Yritä miettiä asia niin, että psykologilta saat varmasti tarvitsemaasi apua.
Voit myös pohtia, miksi et halua, että vanhempasi tietävät huonosta olostasi? Pelkäätkö että he huolestuvat, vai onko asia kiusallinen? He ovat kuitenkin vanhempiasi, ja sinua itseäsikin voi lopulta helpottaa, kun vanhempasi tietävät missä mennään.
Tsemppia tulevaan! :)
T. Terkkari
Mulla terkkari urkki ym. Pelkäsin huolestuttavani vanhemmat ja ne rupes urkkimaan että miksi. Jos sanon että kaikki menee hyvin niin ne väittää kymmenen kertaa saman asian kysyttyä että valehtelen. Voi jösses jos äiti on saanut aivoverenvuodon joskus niin tekeekö se minusta ongelmalapsen. Onneksi pääsin pois yläasteelta:) Jos ei halua huolestuttaa vanhempia niin.. Äiti on kunnossa:) Minulle diagnosoitiin pan.häiriö. Sain kunnon lääkäriltä lääkkeet. Terkka ja koululääkäri sai paniik.höiriöni tietoon heti kun vähän kerroin miltä tuntuu. Alta viiden minuutin. Sitten ne jäi jahkaa. Kävin lääkärissä ja ne huomas sen tiedoista ja syyllisti miksi kävin… Jos haluan kunnon apua niin miksi kävin:)?? Nyt menee hyvin:)
Noh, itellä on ittetuhosuus pahalla tasolla ja pahenee vaan, vaikka terkalla, pyskoil, terapias ja sairaalas oon käyny viimeset kolme vuotta. Opelle joskus kerroin, siitä sitte suoraa soitto äitille ja aikoja kehii. J vaikka sanoinki, että älä kerro, ni kertoivat, eivät voinu sanoo,,ettei voi olla kertomatta.
Taisit juuri vastata itse siihen, miksi aikuiset, joille olet kertonut paniikkihäiriöstäsi, ovat olleet huolissaan. Sanot, että itsetuhoisuutesi on pahalla tasolla ja pahenee vain. Kuka tahansa olisi huolissaan tilanteestasi, niin olet itsekin. Ja siihen on syytäkin. Näyttää siltä, että saat hoitoa ja sitä on jo sinun mukaasi jatkunut kolme vuotta. Onko sinulla edelleen itsetuhoisia ajatuksia? Kerro ihmeessä niistä sellaiselle sinua hoitavalle henkilölle, jonka uskoisit voivan sinua auttaa parhaiten. Se, että olet kertonut asiasta opettajalle ja hän on kertonut siitä eteenpäin johtuu siitä, että opettaja ei ole lääkäri eikä hänellä ole taitoja auttaa henkilöä, jolla on mielenterveydessä hankalaa. Varmaan hänkin on ollut sinusta huolissaan ja halunnut, että saat jutella oikeasti asiaa tuntevan henkilön kanssa. On hienoa, että sinua autetaan. Kaikki eivät saa noin laajamittaisesti apua kuin sinä. Ole siitä kiitollinen.
Kyl sen ny mun mielestä pitäis vähän johdattelevin kysymyksin koittaa saada selville että saako kertoo tai sitten suoraankysyy että saako tehä näin tai edes kysyy vanhemmilta lopa siihen lääkäri juttuun veikkaan et se kysy sun vanhemmilta tästä asiasta. Mut ei se olis niin saanu tehä mun mielestä. X-(
Mul ois sellane juttu et mul on ahdas esinahka ja oon menos kasille ja siel saattaa tulla esinahan kireyden tarkistus. Oon venytelly nahkaa ja saanu sen vähä löystyy vähitelle mut pelottaa se et kertookse mun vanhemmile ahtaast nahast vai onks sil joku vaitiolovelvollisuus koska haluisin ite hoitaa tä asia ilma mitää toimepiteit.