Käytämme evästeitä parantaaksemme sivujemme käyttäjäystävällisyyttä ja toimivuutta. Jatkamalla verkkosivuilla vierailua, hyväksyt evästeiden käytön vieraillessa Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkosivustolla. Lisätietoja.
Ovat tarpeen sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.
Luovat tilastollista tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivua ja tiivistävät pyyntöjen toteutuksen nopeutta.
Keräävät tietoa ja analysoivat, kuinka loppukäyttäjä käyttää verkkosivuja ja mitä mahdollista mainontaa käyttäjä on nähnyt ennen vierailuaan verkkosivuilla. Koordinoivat ja mittaavat mainoksia. Käytämme yhtä tai useampaa evästettä verkkomarkkinointiin ja kohdentamistarkoituksiin sekä kiinnostuksen kohteisiin perustuvan käyttäjäprofiilin luomiseen.
musta tuntuu liian usein siltä et oon täysin hukassa, sekasin, jatkuvassa ristiriidassa josta ei pääse pois. tuntuu siltä että oon tullu hulluks jos ittensä tappaminen tuntuu varteen otettavalta keinolta päästä pakoon tätä jatkuvaa pahaa oloa.
raskaaks tästä tekee sen, kun tää on jokapäiväistä, lähes jokainen päivän minuutti jonka käyttää ajattelulle vie mut lähemmäs sitä vaihtoehtoo, että vois vaan lopettaa tän kaiken. mitä mä muka menettäisin, eikä maailma menetä mussa mitään.
haha ehkä mun uudenvuodenlupaus on, et teen ittelleni (ja maailmalle) palveluksen
Hei nimimerkki ”ristiriita”,
Olet rohkea, kun kirjoitat tuntemuksistasi! Tosi ikävä kuulla, että sinulla on huono olla.
Kerroit, että sinusta tuntuu, että olet hukassa, sekaisin ja jatkuvassa ristiriidassa. Kerroit myös, että nämä ajatukset ovat päivittäisiä ja sinulla on niiden takia itsemurha-ajatuksia. Tämä saa minussa todella ison huolen heräämään. Elämäsi on elämisen arvoista ja asiat muuttuvat paremmiksi, vaikka nyt ei siltä tunnukaan. Sinulla on oikeus saada apua huonoon oloosi.
Olisi tärkeää, että kertoisit olostasi jollekin luotettavalla ja turvalliselle aikuiselle. Tällainen aikuinen voi esimerkiksi olla vanhempi tai joku muu lähipiirin aikuinen. Jos olet koulussa, niin siellä voit kertoa esimerkiksi opettajalle, koulukuraattorille, koulupsykologille tai terveydenhoitajalle.
Joskus vaikeista tunteista ääneen puhuminen voi tuntua todella vaikealta. Voit kokeilla kirjoittaa kirjeen ja näyttää sen luotettavalle aikuiselle. Voit myös hyödyntää Nuortennetin ”Huoli puheeksi!” -lomaketta: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/huoli-puheeksi-lomake/
Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.
Muista, että olet tärkeä ja arvokas! Ethän jää ajatustesi kanssa yksin!
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Moii,
mulla on ollut viimesen puol vuotta tosi sekalainen mieliala. Pääasiassa on mennyt ihan hyvin, paremmin kuin ennen mutta välillä, ehkä jokatoinen päivä tulee yhtäkkiä hetkeksi huono tunne. Tuntuu kuin millään ei olisi väliä ja että en jaksaisi enää mitään. En oikein tiedä miten tämän selittäisin mutta tuntuu kuin en pääsisi pakoon omilta ajatuksilta. Vanhat pahat asiat myös painavat mieltä, eikä edes kuraattorille puhuminen auttanut.
Haluaisin tietää etten ole yksin tällaisten asioiden kanssa.
Hei nimimerkki ):)
Kiitos viestistäsi! Vastasinkin sinulle samaan aiheeseen toiseen viestiketjuun, mutta kopioin sen vastauksen myös tähän.
Et ole noiden asioiden kanssa yksin!
On normaalia, että mielialat vaihtelevat sekä vanhat huonot muistot voivat painaa mieltä vielä pitkän ajan jälkeenkin. Huonosta olosta ja menneistä huonoista asioista on aina hyvä kertoa jollekin luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle. Kerroit, että sinusta tuntuu välillä siltä, että millään ei ole väliä, etkä jaksa enää – olisi tärkeää, että saisit apua noihin ajatuksiin.
Kerroit, että olet puhunut jo kuraattorille. Olet ollut rohkea, kun olet puhunut hänelle, mutta ikävä kuulla, että se ei auttanut.
Onko sinulla lähipiirissäsi jotakin sellaista luotettavaa ja turvallista aikuista, jolle voisit puhua mieltä painavista asioista? Esimerkiksi vanhempi tai koulussa vaikka terveydenhoitaja.
Muista, että olet tärkeä!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä