Olen tyttö, jolla on tunteita naisopettajaani kohtaan
Tiedän, että en ole ainut, joka rakastaa tai on erityisen kiintynyt opettajaansa. Toivon, että itseni kaltaiset pystyvät löytämään tämän tekstin, jotta voisivat samaistua. Useat ihmiset kokevat varmasti, että rakkaus on mahdotonta, syystä tai toisesta mutta, kun kyseessä on useamman kymmenen vuoden vanhempi opettaja, joka on hetero, naimisissa ja lapsen äiti, tilanne nousee aivan toisenlaiselle tasolle. Samaan aikaan nautin ensimmäisestä rakkaudestani, mutta se särkee minua, kun ihannoin jokaista pientäkin piirrettä tässä ihmisessä, koska muuta ei ole. Kirjoitan hänestä ja joskus tuntuu, että elän hänelle, kun ajatuksista 90% ovat tästä opettajasta. Yli on siis päästävä, mutta en oikeastaan ole kovin halukas. Lisäksi on vaikea kärsiä näistä asioista yksin. Tahtoisin jutella tästä ihmisten kanssa ja saada neuvoja tunteideni hallintaan, kun lähipiirille ei tästä yksinkertaisesti pysty avautumaan. Ajattelin jopa, että kertoisin tästä itse opettajalle, mutta tyhmäkin tietää, että se asettaisi opettajan erittäin kiusalliseen tilanteeseen, jota hän ei ansaitse. Vai mitä luulette? En usko, että moni opettaja tälläiseen asiaan osaisi suhtautua niin kuin pitäisi, vaikka kuinka tiedän, että tämä opettaja kyllä homman hoitaisi loppuun. Haluan silti pysyä hänen tunneillaan ja pitää hänet koulussani niin ei vaihtoehtona ole hänelle puhuminen. Anteeksi sekava teksti, parempaan en pysty….
Hei nimimerkki Mietteliäs,
kiitos rohkeasta viestistäsi. Hienoa, että kirjoitit mieltäsi askarruttavista ajatuksista tänne, etkä jäänyt asioita vain yksinäsi pohtimaan. Usein jo se, että saa jakaa ajatuksiaan jonkun toisen kanssa, jo osaltaan selkeyttää omia ajatuksia ja helpottaa oloa.
Ihastuminen ja rakastuminen ovat voimakkaita tunteita. On kutkuttavaa, kun oma keho reagoi ihastuksen kohteen lähellä – vatsassa voi kihelmöidä, kämmenet voivat hikoilla, järkeviä lauseita voi olla vaikea muodostaa. Usein olo saattaa olla jännittynyt ihastuksen kohteen lähellä ollessa. Toisinaan ihastumisen tunne on ihana, kun se saa hymyilemään ja toisinaan taas raastava, jos ihastuksen kohde ei vastaakaan tunteisiin. Kaikki tämä on normaalia ja osa ihastumista. On ihan ihmisestä itsestään kiinni haluaako hän jakaa ihastuksen tunteen toisten, vaikkapa kavereiden kanssa vai pitääkö ihastuksen salassa ja ajattelee ihastuksen kohdetta salassa muilta.
Usein ensimmäinen ihastumisen kohde on sellainen, jota voi kaukaa ihastella, kuten laulaja, urheilija tai elokuvatähti. Tällainen kaukorakkaus on turvallista ja tästä ihastuksesta haaveilu valmistaa myöhemmän iän ihmissuhteisiin. Ihastua voi myös itselleen läheisiin ja tärkeiksi osoittautuneisiin ihmisiin, kuten hyvään ystävään tai vaikkapa opettajaan. Ihastumisessa ja ihastumisen tunteessa sukupuolella ja iällä ei ole merkitystä. Toisinaan myös kiitollisuus voi tuntua ihastumiselta. Ihastuminen ei välttämättä ole aina molemminpuolista ja ihastuminen ei aina tarkoita sitä, että se syvenisi rakkaudeksi eikä ihastumisen kohteen kanssa välttämättä aina muodostu sen syvempää ihmissuhdetta. Toisinaan ihastuminen voi olla myös ohimenevää.
Viestistäsi huomaa, että olet kovin kiintynyt ja ihastunut opettajaasi ja koet monia tunteita siihen liittyen. Opettaja on selvästi sinulle tärkeä ja ehkäpä koet hänet ihmisenä, jota ihailet. Kuten itsekin toit esiin, niin tilanne on varmasti haastava. Hän on kuitenkin opettajasi, naimisissa ja perheellinen ja siksi suhde välillänne ei ole mahdollinen. Voit silti olla ihastunut häneen eikä siihen, kehen ihastuu voi oikein itse vaikuttaa. Sinun ei siis tarvitse hävetä tunteitasi ja voit oppia tulemaan toimeen niiden kanssa. Kaikesta huolimatta sinulla on oikeus tuntea niitä tunteita, joita tunnet etkä voikaan kaikkiin tunteisiisi vaikuttaa. Voit kuitenkin pyrkiä hallitsemaan tunteitasi ja kanavoimaan niitä eri tavoin. Mikä on sinun tapasi käsitellä tunteitasi ja asioitasi? Olisiko sinulle luontevaa kirjoittaa ajatuksiasi tai tunteitasi päiväkirjaan ja siten jäsentää niitä? Tai puratko tuntojasi mielummin urheilemalla, kuuntelemalla musiikkia, tekemällä luovia asioita tai vaikkapa keskustelemalla tunteista jonkun kanssa? On hyvä etsiä ja löytää se itselleen luontaisin tapa purkaa tunteita.
Vaikutat fiksulta nuorelta ja pohdit myös hienosti sitä, että asiasta opettajalle puhuminen voisi asettaa hänet kiusalliseen asemaan etkä selvästi halua, että hänelle aiheutuu harmia tästä. Ehkäpä voisit puhua asiasta opettajan sijan jollekin toiselle henkilölle. Esimerkiksi sellaiselle ammattilaiselle, jolla on vaitiolovelvollisuus, kuten esimerkiksi koulun terveydenhoitajalle, kuraattorille tai psykologille. He ovat koulussa juuri teitä nuoria varten ja auttavat tällaisissa tilanteissa. Uskon, että asiasta puhuminen luotettavan tahon kanssa voisi helpottaa oloasi ja jäsentää ajatuksiasi. Muistathan, että sinun ei tarvitse jäädä ajatustesi kanssa yksin vaan olet kaiken avun ja tuen arvoinen!
Kiitos vielä viestistäsi ja kovasti tsemppiä tilanteeseesi! Toivottavasti löydät sinulle hyvän tavan käsitellä tunteitasi ja uskaltaudut puhumaan niistä ihmisen kanssa, jonka koet luotettavaksi.
Syysterveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päivystäjä
Moikka,
Mulla on vähä smankaltainen tilanne. Oon siis 7 luokalla ja nyt mulla on tän kevään liikassa yks mua 6 vuotta vanhempi naisopettaja. Hän on jotenekin niin ihana, vaikka kaikki muut häntä ”vihaavatkin” ja se tuntuu aina pahalta kun kuulen että ”____ on niin rasittava/ärsyttävä” YMS. Hän nauraa pelkästään minun jutuilleni melkein, koska kaikki muut ovat niin ilkeitä hänelle. Mutta eniten mua tässä surettaa se että tiedän hänen lähtevän kesäloman alkaessa. Toki on mahdollista että hän tulee tekemään jotain lyhyitä sijaisuuksia, mutta ei se ole sama asia.😔