Olen yläastelainen tyttö. Olen jo pitemmän aikaa pohtinut seksuaalisuuttani. Jotkut pojat ovat mielestäni tosi söpöjä, mutta toisaalta vaikkapa naisen rinnat/kauniit ja mukavat tytöt vaikuttavat kiinnostavilta…
Vanhempani pitävät homoutta (lesbouden mukaanlukien) sairautena ja haureutena. He ovat jopa sanoneet, että toivoisivat kovasti, etteivät heidän lapsensa olisi homoseksuaaleja, ja etteivät lapset toisi samaa sukupuolta edustavia elämänkumppaneita nin sanotusti ”näytille”, eli tapaamaan perhettäni.
Myös sisarukseni ovat sanoneet, että homona elämä olisi paljon vaikeampaa. Toki on totta, että homoja syrjitään yhä kovasti. Se on minusta todella ikävää. Vain nuorin sisarukseni ei syrji homoja.
En ole puhunut tästä kellekkään, edes kavereilleni. Olisiko häpeellistä, jos olisinkin lesbo tai bi? Häpeäisivätkö kaikki läheiseni minua silloin? Vaikka itse pidän homoja yhtä arvokkaina, kuin heteroitakin, voisinko koskaan myöntää olevani heidän kaltaisensa?
Osaisiko kukaan kertoa omia kokemuksiaan tällaisesta? Olisiko kellään ajatusta siitä, että olenko lesbo tai bi? Kiitos jokaiselle, joka vastaa. Kaipaan tosissaan neuvoa. :)
Olen 14 vuotias, enkä tiedä olenko lesbo/bi.
Koulussa en katsele tyttöjä sillä silmällä, että voisin määrittää oman seksuaalisuuteni.
Mutta esim kaupungilla, ruokakaupassa katselen vähän väliäkin tyttöjä/naisia.
Jotkut ehkä samaistuvat tähän?
Minulla on tälläkin hetkellä ihastus, näen häntä kerran viikossa, ( vähän ikävää ) mutta aina kun nään hänet…
En osaa edes kuvailla sitä tunnetta.❤️😅
Kerran olimme ihastukseni kanssa yötä teltassa, ja nukuimme ihan lähekkäin.
Kiristelin hampaitani, että en olisi yrittänyt suudella häntä.
Kuulosti varmaan tyhmältä?⤴️
Ihastukseni ei pidä tytöistä, ja se mahdollistaa sen, että meistä ei ehkä tule ikinä mitään.
No, jos jollakin on ajatuksia minun tunteistani, otan mielelläni vastaan!🙌🏻
