Hei siivekäs <3
Kiitos että kirjoitit ajatuksistasi tänne Nuortennettiin. Palstallemme on tullut sinulta kaksi samanlaista viestiä, joten vastaan tässä niihin molempiin yhteisesti. Kirjoituksistasi nousee minulle huoli, sillä pohdit niissä kuolemisen mahdollisuutta, vaikka koet elämässäsi kaiken olevan hyvin. Olen lukenut molemmat viestisi tarkasti, mutta toisessa kuvailit niin tarkasti kuolemanajatuksistasi, että sisältö voisi järkyttää muita lapsia ja nuoria. Siksi julkaisen vastauksen tämän viestin alle.
Kirjoitat toisessa viestissäsi, että olet aikaisemmin kokenut rankkoja aikoja, jotka koet olevan ainakin pääosin takana päin. Kuolemanajatukset pyörivät silti edelleen mielessäsi ja koet sen olevan helpompi vaihtoehto kuin eläminen. Mikä saa sinut pohtimaan näitä asioita? Onko kuolema pyörinyt mielessäsi pitkäänkin? Usealla meistä voi olla joskus satunnaisesti ajatuksia ja pohdintoja kuolemasta, mutta jos ne ajatukset pyörivät jatkuvasti mielessäsi etkä löydä iloa arjestasi ja elämästäsi, on asia huolestuttava ja niihin ajatuksiin pitäisi sinun saada tukea.
Pohdit lisäksi, ovatko ajatuksesi normaaleja ja mitä järkeä elämässä on, kun se on vaan koulua eikä mitään muuta. Joskus elämä ja arki voi tuntua raskaalta ja vaikealta, vaikka elämässä asiat olisivatkin päällisin puolin hyvin. Siksi on tärkeä ymmärtää, että apua ja tukea ansaitsee meistä jokainen, vaikka itse kokisikin ettei omalle pahalle ololle ja kuolemanajatuksille löydy selkeää syytä.
Miten muuten jakselet tällä hetkellä? Mainitset kokevasi tällä hetkellä elämän olevan pelkkää koulunkäyntiä ja reputtaneesi TET-harjoittelussa. Tuntuuko opiskelu tällä hetkellä erityisen haastavalta ja uuvuttavalta? On täysin ymmärrettävää, että keväällä pitkän talven ja kuukausien opintojen jälkeen olo voi tuntua väsyneeltä ja kaikkensa antaneelta, ja silti vielä pitäisi jaksaa opiskella hetken aikaa kesäloman häämöttäessä parin kuukauden päässä. Olisikin tärkeää, että opintojen rinnalla olisi tarpeeksi vapaa-aikaa, jolloin voisit hengähtää ja tehdä asioita, jotka saavat sinut voimaan paremmin. Mitkä ne asiat tällä hetkellä elämässäsi voisi olla?
Kirjoitat, ettet halua aiheuttaa päävaivaa kellekään. Tarkoitatko tällä läheisiäsi? Vaikka et halua kuormittaa heitä, on ympärilläsi ihmisiä, jotka varmasti haluaisivat olla tukenasi, jos vain saisivat itse päättää. Miltä sinusta tuntuisi puhua näistä kuolemanajatuksistasi jollekin aikuiselle lähipiirissäsi? Olisi todella tärkeää, että rohkaistuisit juttelemaan näistä ajatuksistasi joko lähiaikuistesi tai koulussa työntekijän kuten terkkarin tai kuraattorin kanssa. Yksin sinun ei pidä eikä tarvitse jäädä!
Elämä tuo sinulle varmasti vielä aurinkoisia ja kauniita asioita. Vaikka nyt tuntuukin raskaalta voi olosi ja ajatuksesi keventyä oikean avun ja tuen kanssa. Myös me Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) ja chatissa olemme tukenasi, mikäli sitä kaipaat, meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella. Voit kirjoittaa myös meille nettikirjeen!
Valoisia kevätpäiviä sinulle toivotellen,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
