Siirry sisältöön
lukion ykkönen

Alotin lukion vähän aikaa sitten, ja sanotaanko vaikka niin että mulla oli tosi isot odotukset koulun suhteen, kun se on yksi lähialueen suosituimmista ja pidetyimmistä kouluista. Sitten kun koulu vihdoin alkoi, oon alkanu tuntee hieman pettymystä. Tää koulu ei ole yhtään sellainen kuin ajattelin.
Oon jo tavallaan päässyt sen pettymyksen yli, ja se ei haittaisi ellei olisi muita asioita, jotka taas haittaa. Mulla on todella vaikeaa yrittää mahduttaa aineita lukkariin, kun mun kiinnostuksen kohteet on ihan eriä kuin tulevaisuuden suunnitelmat, jolloin pitäisi valita vain jompikumpi.
Mua ei sinäänsä kiinnosta mikään ala, joten mulle tärkeintä on se, että siitä maksetaan hyvin. Ainoa vain, että se ei ole mahdollista jos lähtisi opiskelemaan niitä aineita missä oon hyvä.
Ajattelin jo yhdessä kohtaa, että se tulevaisuus on tärkeämpi kuin mun vahvuudet joten satsasin siihen ja purin lukkarista kaiken mikä itseä kiinnostaa.
Pari viikkoa meni, ja nyt on iskenyt hirveä ahdistus, sillä meillä on meneillään koeviikko, ja oon saanut jo parista kokeesta numerot takaisin. Ne aineet johon mun piti satsata, ei ole menneet yhtään hyvin. Mua myös ahdistaa hirveästi, kun en haluaisi opiskella aineita joita en vain yksinkertaisesti osaa. Mutta kun mulle on tärkeää saada se hyvä työ ja hyvä palkka, joten oon hyvin ristiriidoissa sen kanssa että mitä mun pitäisi tehdä. Oon myös yrittänyt puhua asiasta opon ja psykologin kanssa. Opo kehotti pidentämään lukiota, ja psykologi kehotti vaihtamaan tulevaisuuden suunnitelmaa.
Tuntuu ettei mikään mene oikein, kun kokeet ei suju hyvin, lukkarit on ihan liian täysiä, mun on vaikea saada kavereita koulusta joten oon usein yksin. Kaikki tuntuu vain kasaantuvan hirveäksi stressin ja ahdistuksen pinoksi joka vois murskata mut milloin tahansa.
Ja jottei tää viikko vielä enempää pahenisi, tykkään kirjoittaa tosi paljon ja oon myös lähettänyt mun tekstejä kustantamoihin parisen kertaa. Tänään sain vastauksen mun uusimmasta tekstistä, jota en ole vielä lähettänyt minnekään muualle. Sitä ei hyväksytty. Se tuntui vähän viimeiseltä pisaralta, koska tuntuu etten vain ole missään hyvä, ja mietin myös sitä, miksi niin moni saa oman tekstinsä julkaistuksi, mutta mä en saa. Mitä mä teen väärin? En ees tiedä missä mun pitäisi parantaa, kun kukaan ei kerro mulle mikä mun teksteissä on vikana. Tuntuu vain että kaikki muut saa heti ekan tekstin julkaistuksi tuosta vain, ja mä olen ainoa jonka pitää kerta toisensa jälkeen pettyä. Mä en vaan tiedä, mitä mä teen. Mulla alkaa vähän loppua myös moti siihen kirjoittamiseen, kun ihan turhaa kirjoittaa kerta toisensa jälkeen tekstiä, jota kukaan ei ikinä lue.

Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei ”lukion ykkönen”

Olipa hienoa, että päätit kirjoittaa tänne Nuortennettiin ja pohtia tilannetta ja vaihtoehtojasi! Toivottavasti asioiden ja haasteiden kirjoittaminen ylös jo hieman auttaa jäsentämään sitä, mitä toivot ja haluat tulevaisuudeltasi ja mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä ja mielekkäitä.

Kuvaat viestissäsi sitä, kuinka sinua revitään kahtaalle – toisaalta haluat panostaa alaan ja oppiaineisiin, jotka takaavat sinulle tulevaisuudessa taloudellisesti hyvin toimeentulevan ammatin. Olet kuitenkin huomannut, että näiden aineiden opiskelu ja niihin satsaaminen tuntuu vaikealta ja vaikuttaa sekä motivaatioosi että mielialaasi.

Kerrot lisäksi sinulla olevan aiheita ja aloja, jotka kiinnostavat sinua aidosti ja haluaisit kehittyä myös niissä. Koet kuitenkin, että niihin ei kannata panostaa. Olet fiksusti jutellut tulevaisuuden suunnitelmistasi sekä opon että psykologin kanssa, hyvä sinä! On viisautta osata pyytää apua ja neuvoja tilanteessa, jossa itse tuntuu olevan umpikujassa ja neuvoton.

Usein saatamme ajatella, että tulevaisuutemme kuuluisi kulkea jotain tiettyä ennalta määrättyä polkua, jonka olemme ehkä itse elämässä omaksuneet tai joku on sen meille opettanut. Siksi tärkeintä on pysähtyä ja pohtia mitä minä haluan, miksi sitä haluan ja mikä on minulle itselleni hyväksi.

Elämässä tärkeimpiä asioita ovat lopulta onnellisuus ja hyvä olo itsensä kanssa. Voit siis yrittää pohtia asiaa siltä kannalta, mikä saa sinut voimaan paremmin, mikä motivoi sinua opiskeluun ja mistä saat hyvää fiilistä ja energiaa. Pelkästään hyvä palkka on huono motivaatio, sillä työnteko vie suuren osan aikuisuuden arjestamme ja oman hyvinvoinnin ja työssäjaksamisen kannalta tärkeitä asioita on myös työn mielekkyys, hyvät työkaverit ympärillä ja se että kokee olevansa hyvä siinä mitä tekee työkseen.

Toivon, että näistä ajatuksista on apua sinulle tulevaisuuden pohdintoihisi. Luota itseesi ja siihen missä olet taitava ja hyvä. Suunnitelmia voi aina muuttaa uudestaan, jos huomaa tehneensä virhearvion. Tärkeintä on kuitenkin, että teet sen valinnan ajatellen itseäsi ja omaa hyvinvointiasi. Sinä olet kuitenkin elämäsi tärkein henkilö, upea ja ainutlaatuinen oma itsesi!

Tsemppiä syksyyn ja opintoihin!

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Vastaa aiheeseen: Oon tosi hämmentynyt ja stressaantunut

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Back to top