Siirry sisältöön
Tyttö, 13

Siis olen alkanut [osa tekstistä poistettu]Kukaan ei tunnu minusta välittävän. Koulussakin aina mua syytetään vaikka en olisi tehnyt mitään. Koko ajan mua loukataan koulussa ja kotona ja yritän pidätellä itkua. Olen huomannut että mulla on masennusta ja olen myös meinannut [osa tekstistä poistettu].

Oon nyt kutosella. Mua on kiusattu ekalla luokalla ja vaihoin sen takia koulua. Sitten mun isä ei käy kuin vain kerran viikossa ja on silloinkin vain 2min. Tuntuu että sitä ei yhtään kiinnosta mitä teen. Luulen että osa masennuksesta on tullut siitäkin

Mitä mä teen?

MLL Ylläpito

Heippa,

ikävää kuulla, että sinulla on sellainen tunne, ettei kukaan välittäisi sinusta. Aivan varmasti välittää! Jos minä ja varmasti moni muu viestisi lukija välittää, niin uskaltaisin väittää, että myös läheisesi! Välittämistä ei aina vaan osata näyttää.. tai pidetään itsestään selvänä, että toinen tietää välittämisestä. Jos mietit vaikka omalla kohdallasi – koska viimeksi kerroit jollekin läheiselle, että hän on sinulle tärkeä ja välität hänestä? Tällä yritän siis viestittää sitä, että vaikka asioita ei aina muistettaisi sanoa ääneen tai erityisesti näyttää, se ei tarkoita, etteikö välittämistä olisi. Ehdottomasti meidän kaikkien pitäisi useammin kertoa rakkaillemme, miten tärkeitä he ovatkaan.

Kuulostaa siltä, että sinulla on nyt monta painavaa asiaa mielessäsi. Mietiskeletkö noita asioita aivan yksin vai oletko puhunut kenellekään, esimerkiksi kotona äidille tai koulussa opettajalle/muulle aikuiselle siitä, että sinusta tuntuu siltä, että missään sinua ei hyväksytä? Entä kaveri, oletko tukeutunut heihin?

Itsetuhoiset ajatuksesi ovat tosi vakavia ja sen merkki, että tarvitsisit nyt kuuntelevaa korvaa sekä tukea. Kuka voisi olla sellainen ihminen, kenelle uskaltaisit kertoa avoimesti kaikista noista synkimmistäkin ajatuksista? Jos äiti tuntuu liian läheiseltä tai et muuten uskalla, niin koulussa ainakin kuraattori on sellainen aikuinen, kenelle voi mennä juttelemaan. Voit vaikka aloittaa vaan sanomalla, että sinulla on paha olla.. ja kertoa, miltä sinusta koulussa tuntuu (syytetään suotta.. ja kertoa esimerkkejä) ja myös, miltä kotona tuntuu. Minusta on tosi kurjaa, että isäsi ei vietä kanssasi aikaa. Se on isällesi iso häviö, koska olet ainutlaatuinen ja upea tyttö! Hän ei ehkä omilta kiireiltään nyt tajua, miten arvokasta teille molemmille olisi viettää aikaa?

Mietin, että tietääköhän isäsi tai osaako aavistaa, miten paljon kaipaisit häneltä huomiota ja aikaa? Mitä jos kertoisit siitä ihan suoraan? Jos ei kasvotusten, niin vaikka kirjeellä tai ihan tekstiviestilläkin. Joskus on nimittäin siten, että me aikuiset emme vaan yksinkertaisesti tajua asioita, joiden järjellä ajateltuna pitäisi olla päivänselviä asioita. Saatamme unohtua omiin kiireisiin tai murheisiin.. tai vanhempi saattaa esimerkiksi tulkita, että nuori haluaa olla omissa oloissaan, jos on paljon huoneessaan, vaikka oikeasti nuori toivoisi, että aikuinen tulisi sinne huoneeseen ja kyselisi, olisi kiinnostunut ja tekisi aloitteen! Joskus herättelyyn tarvitaan sitä, että sanotaan asiat ja tunteet suoraan. Voisitko kokeilla?

Kannustan sinua kertomaan avoimesti jollekin siitä, miten kurja olo sinulla on. Voit käyttää apunasi myös Huoli puheeksi -lomaketta: http://www.mll.fi/huolipuheeksi . Sen voi esimerkiksi tulostaa, täyttää ja antaa aikuiselle.

Muista myös Lasten ja nuorten puhelin 116 111, jossa voi harjoitella vaikeista asioista ja tunteista puhumista nimettömänä ja luottamuksella aikuisen kanssa. Numero, josta soitat, ei näy ja saat ensin olla vaikka ihan vaan hiljaa ja kerätä rohkeutta. Puhelu on myös ilmainen eikä siitä jää mitään merkintää puhelinlaskuusi! Myös Nuortennetin chat on hyvä paikka jutella nimettömänä aikuisen kanssa.

Paljon tsemppiä sinulle! Varmasti asiat kääntyvät parempaan suuntaan, kunhan et kanna kaikkea pahaa mieltä sisälläsi.

tyttö 14 .v.

Oon nyt seiskalla. Minua on kiusattu ekalla luokalla ja vaihoin sen takia koulua. Sitten mun äiti ei käy kuin vain kerran viikossa ja on silloinkin vain 2min. Tuntuu että sitä ei yhtään kiinosta mitä teen. Luulen että osa masennuksesta on tullut siitäkin

Mitä pitää tehdä?

tunne on tuttu

Hei mä ymmärrän sua! Munkin ystävät on kääntyneet mua vastaan ja syytellään turhista.
Jne jne

Vastaa aiheeseen: [osa otsikosta poistettu] ajattelen

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Back to top