Hei. 15vuotias tyttö täällä. Halusin vaa jakaa tän johonki. Nii, mulla on ollu nyt pari kuukautta kamala ahistus ja paha olo enkä ees ite tiedosta mistä tää johtuu. Tuntuu tosi epätoivoselta ja oon väsyny kaikkeen, jopa elämään. [osa tekstistä poistettu] Enkä oo ihan yksin tän kaiken kanssa vaan puhun aikuisemman ystävän kaa. Ei se vaa tunnu auttavan ku vaa hetkellisesti niiku ei mikään muukaa. En enää jaksa tätä, oon umpikujassa. Olisin jo valmis lähtemää pois.. tiiän että kuulostaa pahalle ja että tarviin apua, mutta en vaa halua/osaa puhua tuntemattomille. Voisiko joku ees kertoa että musta välitetää? siltä ei nimittäi tunnu.
Hei,
oikein hyvä, että päätit jakaa ajatuksiasi tänne.
Paha olosi on kestänyt jo melko pitkään, joten olisi todellakin tarpeen jutella siitä jollekin aikuiselle, joka voisi auttaa sinua. Yhdessä voisitte miettiä, löytyykö pahalle ololle jokin syy ja miten oloasi saataisiin pikku hiljaa paremmaksi. Joskus selkeää syytä ei löydy – kuten itsekin mietit. Tärkeintä on kuitenkin se, että saat tukea ja apua tässä hetkessä. Olet oikeassa siinä, että tapasi purkaa pahaa oloa ei ole hyvä. Siitä tulee yleensä loppujen lopuksi vain kurjempi olo ja myöhemmin konkreettiset ja näkyvät muistot saattavat kaduttaa paljonkin. Mistä konkreettisista ja huomion toisaalle vievistä asioista pidät? Piirrätkö, kirjoitatko, urheiletko? Entä voisitko silloin, kun iskee houkutus purkaa oloa vahingollisella tavalla, soittaa jollekin ystävällesi tai vaikka Lasten ja nuorten puhelimeen 116 111 (jos se sattuu olemaan juuri silloin auki)? Puhelin on ilmainen, anonyymi ja joka päivä auki!
Aikuiselle puhuminen tai ylipäänsä omasta huonosta olosta kertominen toiselle voi olla todella vaikeaa, vaivaannuttavaa ja kaikkea siltä väliltä ja ympäriltä. Yleensä puhumisen aloittaminen ja aiheen esille tuominen on se vaikein osio. Varsinkin, jos ei oikein itsekään osaa sanoittaa pahaa oloaan. Entäpä jos kirjoittaisit (tai kopioisit tänne kirjoittamasi tekstin) olostasi ja ajatuksistasi ja jättäisit kirjeen/lapun aikuiselle? Se aikuinen voi olla äitisi tai isäsi, kouluterveydenhoitaja tai kuraattori. Mainitsemani koulun aikuiset ovat ainakin sellaisia ihmisiä, ketkä voivat ja haluavat auttaa sinua. Keskustelut ovat myös luottamuksellisia. Nuortennetin Huoli puheeksi -lomake on myös hyvä tuki vaikean asian esille ottoon. Kannattaa ainakin tsekata: http://www.mll.fi/huolipuheeksi . Riittää, että tuot tiettäväksi sen, mitä tännekin kirjoitit.
Sinusta välitetään, se on täydellisen varma asia. Läheisesi välittävät, vaikka eivät sitä aina osaisikaan näyttää, ja ME välitämme. Olet arvokas ja kaiken hyvän ansaitseva. Vaikka sinun olosi on nyt huono, se ei ole ikuisesti huono. Paha olo ei ole pysyvä tila, vaan se voi avun ja ajan myötä poistua.
Paljon rohkeutta sinulle avun hakemiseen ja muista pitää itsestäsi hyvää huolta!
