Hei!
Olen ollut nyt 9kk suhteessa poikaystäväni kanssa. Hän 18 ja minä täytin juuri 17, ikäeroa 1,5v. Hän on minulle ensimmäinen kaikessa, mutta hänellä on kaksi aiempaa suhdetta. Rakastamme toisiamme ja olemme onnellisia yhdessä. Mutta mulla on ajoittain tosi ahdistava tunne hänen entisistä. Löydän itteni usein vertailemasta itteeni heihin ja tuntuu ns. pakkomielteeltä olla poikaystävälleni paljon parempi kuin hänen entisensä. Hän ei ole yhteyksissä entisiinsä. Olemme puhuneet tästä yhdessä ja olen kertonut tunteistani ja ajatuksistani hänelle. Hän sanoo rakastavansa mua ja vaan mua, ettei mun tartte niitä ajatella, koska hän ei itsekään ajattele heitä. Kauhea pelko vaan on, että teen meidän suhteesta toksisen sillä tuntuu etten pysty päästämään asiasta irti vaikka olen yrittänyt kovasti. Olen puhunut myös parhaalle kaverilleni tästä ja hän yrittää auttaa myös. Tiedän että jonkin sortin ahdistava tunne eksistä on normaalia, mutta tuntuu että mulla saattaa mennä se vähän yli. Ollaan sovittu poikaystävän kanssa et puhutaan aina kaikki ongelmat läpi. Tuntuu vaan kauheelta sen puolesta, kun multa tulee aina tosi paljon asioita liittyen mm. tuohon jotka painaa mieltä. Ymmärrän, että ”ongelma” on vaan minussa, sillä poikaystäväni ei koskaan puhu entisistään, ellen kysy häneltä. Hänen aikaisemmat suhteensa olivat aivan normaaleja ja lyhyempikestoisia, mitä meillä nyt on.
Mitä tää vois tarkottaa ja mitä tässä kantsis tehdä? Haluaisin kovasti päästä tästä eroon.
