Räjähdän jos en kirjota tätä johonki
En nyt tiiä miten tän kaiken tiivistää ja miten sekavasti tää tulee täs lukemaan, en osaa puhuu mun tunteista yhtään ja se on paljon vähemmän epämukavaa englanniks mut mä ny yritän kuitenkin koska musta tuntuu että mä räjähdän kohta jos en sano mitään.
Ensinnäkin haluun puhua mun parhaasta kaverista, ollaan oltu kavereita yli 10 vuotta ja ollaan edelleen. Mulla on pikkusisko joka on mua 2 vuotta nuorempi, ja tällä on ikäisensä paras kaveri. No mun se parad kaveri sanotaan sitä vaikka Liisaks, alko tykkäämään tästä mun siskon parhaasta kaverista jota sanotaan vaikka Pekaks ja tää tykkäs siitä takasin ja ne meni sitten yhteen. (Tähän aikaan mä ja Liisa oltiin 9. Luokalla eli just hetki sitten) Liisa sitten joka välitunti meni mun siskon ja Pekan kanssa eikä ollut meidän porukan kanssa ja se oli mulla ihan fine koska mulla oli ollut poikaystävä tiiän millasta se on alussa, mutta sitten se alko kans olemaan niiden kanssa kylällä eikä ollut meidän kanssa, kerto mun siskolle mun salaisuuksia, ja niillä oli 3 ryhmä snäpissä ja kysyin voiko mut lisätä ku ne puhu siellä aina puheluita ja ne lisäs, meni 2pv ja ne ei snäpänny siihen ryhmään enään mutta silti kuulin ku ne oli puheluissa ja kysyinun siskolta ja ne oli tehny uuden 3 ryhmän. Sit Liisa ei laittanu mulle viestiä eikä ollu koulussa vieläkään melki yhtää meidän kaa eikä kylällä ja ainaku kysyin miks sne pitää olla kans mun siskon kanssa se sano syyks että se ja Pekka ei uskalla hengata kaksin. Sit se periaatteessa kans kokonaa dumbbas mut ja sit se kuitenkin aina ku se tarvi multa jotain yhtäkkiä oliki normaali taas. Se aina kusetti että ei olis ollu mun siskon kanssa kylällä vaikka se oli eikä edes kutsunu mua vaikka oon sanonu ja kaikkee tällästä, ku laitoin sille viestiä asiasta silleen ihan normaalisti se jätti mut avatulle ja aamulla oli ihanku mitää ei olis käyny. Kerran tein sille kans nii et en vastannu sille ja se alotti siitä kauheen haloon ja meil oli niiku riita jossa selitin kaiken että kuinka paskaa se on ku mulla ja mun siskolla eioo nii hyvät välit ja se on aina tienny et mua vituttaa ku mun sisko yrittää tulla mun frendien kaa ja silti se alko hengaan sen kanssa kerto salaisuudet sille valehteli ja hengas kokoajan sen kanssa diis ihan kokoajan eikä tullu meidän kaa kylälle tai mihkään, se vastas siihen sillä et tolta siitä tuntu ku olin mun poikaystävän kanssa yhdessä, mutta silloin nähtiin yleensäkkin vaan joka viikonloppu ha silloin halusin olla sen kaa kaksin mutta Liisa aina väkisin yritti änkee mukaan, mä kans olin muiden kaa kylällä silloi joka toinen viikko ja joka päivä koulussa enkä valehdellu tms. Pekka ja Liisa eros jonku ajan päästä kodka Liisan vanhemmat on transfoobisia ja sai tietää (pekka on transpoika) ja siitä on nyt muutama kuukausi ja silti Liisa alko taas tekeen tota samaa juttua ku aikasemminki, menee kylälle kutsumatta ignooraa viestit ei pyydä anteeks kertoo salaisuudet tms, mutta tällä kertaa siinä ei edes ole pekkaa vaan pelkästään mun sisko. Siihen aikaan kun tää oli pahimmillaan alussa mulla oli paskaa koska ei mulla ollu ketään kelle puhuu ku oaras kaveri jätti mut ja olin koko ajan vihanen kaikille kotona.
Noniin siinä oli nyt ekaa asiaa jes. Toisena että siis mähän oon nyt 16, kun olin 6lk lopulla/7lk alussa tulin ulos kaapista (oon bi) ja mua alettiin kiusaamaan varsinkin 7-8 luokat, huutelua kuvaamista haukkumista tappouhkauksia ja tälleen en muista siitä kouluajasta paljoakaan muistan vaan että oli siis ihan paskaa, 8lk mun 2 kaveriakin kiusas mua en yhtään muista mitä ne sano mutta huuteli mun asioita ja pilkkas anteeks siis en muista entiiä miks vitus mut muistan että en halunnu niidenkää takia tulla kouluun. 6lk lopulla tais olla ku aloin viiltelemään alussa se oli vaan vähän kokeilua mut se paheni ja syveni nopeesti. 7lk talvi oli kaikista paskinta paskaa mun elämän aikana mulla oli kokoajan sellanen outo tunne en odaa kuvailla muiten kun tyhjyys, siis siibä aikalailla sydämen kohdalla tuntu niin tyhjältä ja mua väsytti kokoajan nukuin vähän yöllä ja päikkäreitä päivisin ja yritin aina koulussa olla mahollisimman ilosen olonen ja perheen kaa mut se oli niin paskaa aikaa. [osa tekstistä poistettu] 8lk talvi oli melkein yhtä paha. Mä vihaan talvia mä haluun pois Suomesta mä siis oikeesti vihaan talvia. Mun vanhemmat suuttu mulle ku olin vihanen ja edes öiti ei huomannu mun viiltelyä ku ekan ja vian kerran 2024 kesällä mun vanhat arvet ja niistäki se kysy että onko se trendi ja paniikis sanoin joo ja se usko ja siinä se. Ne ei ikinä muuten huomannu vitsaili vaan ku en syö paljoo ja että oon aina mun huoneessa. 2[osa tekstistä poistettu] Oon ollut kuivilla viime syyskuusta lähtien ja se on pisin aika sen jälkeen ku oon alottanu 6lk lopulla (alotan lukion kesän jälkeen).
Kaikki mun kaverit ja kaikki kertoo mulle niiden mielenterveysongelmista ja kaikesta tollasesta [osa tekstistä poistettu] mun pitää yrittää auttaa ksoka en mä voi sanoa niille että ne ei hoi puhuu mulle, se siis triggeröi mun aivoja koska niillä on joku vitun vamma että tuun vitun kateelliseks siitä kun muilla menee mua paskemmin, se siis triggeröi niin paljon että tekee vaan enemmän mieli relapsaa. [osa tekstistä poistettu] En haluu olla terapiakaveri mut ei ne voi puhuu muille ku mulle niiden ongelmista mun pitää auttaa niitä.
[osa tekstistä poistettu] Mun vanhemmatkin valittaa aina et oon laiska paska ja kaikkee mut en vaan joskus pysty nousemaan sängystä ylös ja mennä siivoomaan. Saan kans hyvii nuneroita koulussa ja se stressas mua paljon koska mun pitää saada hyvii numeroita mä stressaan kokeista viikkoja ja päiviä etukäteen niin paljon et oksettaa ja haluun huutaa mut silti luen niihin vaan pöivää/iltaa aikasemmin ja siltiki mun kaverit haukkuu hikeks ja nörtiks vaikka ne ei ite edes yritä saada hyviä numeroita ja ne ei ymmärrä et mun pakko se on ainut asia missä oon hyvä ja siinäkään en ollu edes paras. Ihan sama mitä teen en oo paras enkä paskin eli turha. Mun isoveli oli mua parempi koulussa mun pitöis olla hyvä kans ja olinkin luokan toisiks paras, 8,9 keskiarvo ja luokan paras oli 9,0 ja seki vaa siks ku mun numerot tippu silloi ku mua kiusattiin ja elämä oli helvettiä. Yritin paljon enemmän 9 luokan ajan ja stressasin siis oikeesti ihan koko ajan ja nyt nun aivot keksii uusii asioita mitä stressata vaikka on loma.
Mua kans ärsyttää se ku kukaan ei oo sellanen ku mä, mä tykkään lukea kirjoja ja kirjottaa enkuks runoja ja kirjottaa ylipäätään, tykkään matikasta ja random faktoista ja historiasta (en koulussa vaan ku ite luen niiku avaruus ja dinosaurukset) ja ehkä mä oon sitte vähän nörtti mut miks sen pitää olla haukkumasana? Kukaan mun kaveri ei edes lue kirjoja ja haukkuu mua siitäkin. Rakastan musiikkia. Paljon kaikkee mistä tykkään mut peiliin en voi kattoa ja mun mielenterveys haluu mennä taas paskemmaks vaikka mä yritän ja yritän ja yritän niiku oon nää vuodet yksin yrittäny ja onnistunu.
Ai niin kans mun eksästä, oltiin yhes 2024 loppu ha 2025 periaattees, joku 5kk. Ei siitä muuta kun yks asia mikä mua jäi häiritsemään, mähän en siis osaa sanoa ei siis ikinä en tiiä miks, mutta oli paska päivä mä olin sille vihanen ollu koko päivän tai oikeestana kaikille, [osa tekstistä poistettu]
Joo ei mulla muuta jes elämä on ihanaa.
Hei!
Kiitos, kun kirjoitit. Kun on monia asioita mielen päällä, yksi hyvä tapa purkaa niitä, voi olla kirjoittaminen. Mielestäni sanoitit tunteitasi hienosti.
Kirjoitit monenlaisista tapahtumista ja asioista, joihin sinulla liittyy ymmärrettävästi vaikeita tunteita. Kerroit ensin tapahtumista, joissa paras kaverisi alkoikin viettämään aikaa poikaystävänsä ja siskosi kanssa, ja jätti sinua ulkopuolelle. Se on varmasti tuntunut pahalta. Haasteet ihmissuhteissa kuormittavat ja toivon, ettet jää yksin vastaavissa tilanteissa, vaan juttelet asiasta jonkun kanssa.
Ikävä kuulla, että sinua alettiin kiusaamaan kaapista ulos tulemisen jälkeen. Kaikenlainen huutelu, kuvaaminen ja uhkailu on henkistä väkivaltaa ja olen pahoillani, että olet joutunut kokemaan sellaista. On myös tosi ikävä kuulla, jos kaverisi ovat haukkuneet esimerkiksi siitä, että luet kirjoja. Se ei ole oikein, eikä reilua. Kiusaamisesta on aina tärkeää kertoa aikuisille.
Se on tosi ymmärrettävää, että kaverien haasteet kuormittavat ja kuulostaakin, että olet saanut ison huolen harteillesi. Olet hyvä ystävä ja samaan aikaan sinulla on oikeus asettaa rajoja. Mitä jos seuraavan kerran sanoisit kaverille, että olet kiitollinen, että hän avautuu sinulle ja sinun mielestäsi kaverin pitäisi jutella jonkun aikuisen kanssa? Voit myös vinkata hakemaan keskustelutukea meidän Nuortennetin palveluistamme, joista kerron tämän viestin loppupuolella.
Kiitos, kun kerroit myös, mitä tapahtui exäsi kanssa. Olen pahoillani, että rajojasi on rikottu. Toivon, että tiedät, ettet ole tehnyt mitään väärää. Se on myös toisen ihmisen vastuulla varmistaa, että tilanne on sopiva ja toinen on varmasti suostuvainen.
Kerroit myös, kuinka aloit voimaan huonosti ja olit itsetuhoinen sekä sinulla on ollut syömisen kanssa haasteita. Viiltely on aina merkki siitä, että tarvitsee apua. Tosi hienoa kuulla, että olet pystynyt nyt olemaan kuivilla, mutta yksin sinun ei edelleenkään pitäisi olla, vaan kaiken kertomasi perusteella, olisi tosi tärkeää, että saisit itsellesi apua ja tukea.
Haluan kannustaa sinua tukeutumaan luotettavaan ja turvalliseen aikuiseen, joka voisi olla tukenasi ja auttaa sinua pääsemään avun piiriin. Itsetuhoiset ja kuolemaan liittyvät ajatukset ovat aina sellaisia, joihin tulee saada apua. Muutenkaan pahan olon kanssa tai ikävien tapahtumien jälkeen ei pidä koskaan jäädä yksin.
Tällainen aikuinen voi olla esimerkiksi joku oma läheinen aikuinen tai esimerkiksi joku nuorten parissa työskentelevä ammattilainen, kuten nuorisotyöntekijä. Kesäloma-ajan jälkeen tukea on hyvä hakea oppilashuollosta, kuten terveydenhoitajalta tai kuraattorilta. Myös oman paikkakunnan terveysasemalta voi hakea apua.
Täältä voit lukea avun hakemisesta lisää: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/
Meiltä Nuortennetistä on mahdollista saada myös anonyymiä ja luottamuksellista keskustelutukea. Voit soittaa ilmaiseksi numeroon 116 111, tulla chattiin juttelemaan tai kirjoittaa nettikirjeen. Meillä voit jutella ihan mistä aiheesta tahansa.
Sinulla on tosi kivan ja mielenkiintoisen kuuloisia kiinnostuksen kohteita. Pidä niistä kiinni ja toivottavasti ne tuovat sinulle paljon iloa. Ymmärrän, että se voi tuntua ikävältä, jos ei ole kavereita, jotka tykkäisivät samoista asioista. Toivottavasti tulevaisuudessa tapaisit heitäkin, joiden kanssa voit jakaa samat mielenkiinnon kohteet.
Toivon, ettet anna haasteiden ja arvosanojen määritellä sinua ihmisenä. Olet tärkeä ja arvokas ihan jokaisena hetkenä. Älä jää yksin vaikeiden ajatusten ja tunteiden kanssa. <3
Lämpimin terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä