Eli olen n. 15 vuotias tyttö.
Rakastuin erääseen opettajaamme ja en voi sille yhtään mitään.
Mietin häntä koko ajan, hän on n. 40 vuotias mies.
Kohta kun peruskouluni loppuu en näe häntä enään koskaan..
Uskon että sanotte että se menee ohi, mutta en usko että tämä menee ihan hetkessä pois.
Olen tykännyt hänestä 3 vuotta ja kesälomalla unohdin hänet hieman mutta kun palasin kouluun muistin kaiken.
Tuntuu että en voisi elää ilman häntä, hänen ulkonäkönsä ei öhhöm. ole mitenkään erikoinen mutta luonne on mahtava.
Mitä teen, tuntuu että en kynene elämään ilman häntä, aina kun hän katsoo minua saan siitä energiaa, kun mietin häntä kaikki suruni kaikkoavat, ihan kuin eläisin uutta elämää, mutta entä kaikki peruskoulun jälkeen?
Auttakaa, S.O.S !
En nyt tietenkään ole sanomassa että se menee kohta ohi, mutta NIINKIN voi tietysti käydä :)
Olen pienempänä alakoulun viimeisillä hetkillä ollut rakastunut opeen. Hän oli mies ja jotain 30-40 v. Olin samassa tilanteessa kuin sinä.
En tiennyt miten jaksan eteenpäin koska tiesin että kohta alkaa yläkoulu ja menen toiseen kouluun. En puhunut kenellekään, mutta kun kerroin kaverille, hän ensin alkoi nauraa koska ei meidän opemme ulkonäkö ollut mitenkään kehuttava mutta pian kaveri alkoi ymmärtää minua ja pääsimme yhdessä siitä yli.
Kannattaa kertoa vanhemmille, aikuiselle tai kavereille, vaikka apua ei tulisi niin paineet hellittää kun ei kanna yksin kaikkea :)
Aurinkoista talven jatkoa!
No, en viitsi kertoa siitä vanhemmilleni, koska heistä tuskin olisi apua, kaverille en viitsi koska häneen en luota.
En yksinkertaisesti voi jakaa asiaa kenenkään kuin itseni kanssa.
Kiitos kuitenkin vastauksestasi.
Kullostaa ehkä julmalta, mutta sanoisin, että ei, sinä et ole rakastunut. Olet ihastunut, etkä ole ihastunut opettajaan, vaikka niin luulet vaan oman mielikuvituksesi tuotteeseesi. Mietippä todella mitä tiedät opettajastasi. Mitä itse oletat? Entä, jos hän onkin kotona täysin erillainen?
Kyllä se menee ohi. Toivottavasti jo ensi kesän aikana. Jatkossa kannattaa katsella oman ikäisiä jätkiä, niin voi olla jotain mahdollisuuksiakin. :) Mut tsemppiä. Ja syö tummaa suklaata sydänsuruihin ja katso kaikki Jane Austenin elokuvat. :D
kyl se menee ohi. ootat vaa, löytyy taas uus jota ilman et voi elää.
Minulla oli sama tilanne ala-asteella 5-6. luokalla. Opettaja oli noin.40 v. Pelkkä opetajan kanssa samassa huoneessa oleminen sai minut täyteen energiaa. Muistan kuinka itkin kun ala-aste pääättyi, ja sirryin ylä-asteelle.Siitä on nyt kaksi vuotta, ja olen monta kertaa ollut opettajan kanssa tekemisisää ilman mitään tuntemuksia. Minulla rakastuminen meni ohi, vaikka veikin aika paljon aikaa. :)
Olen ihastunut opettajaani. Olen 9.luokalla ja tilanne on aika sama kuin 6. Siitä selvisin, tästäkin selviän. Tiedostan, etteb ole ihastunut opettajaani vaan omaan mielikuvituksen tuotteeseen, jolla on joitakin opettajani maneereita ja ulkonäkö. Enemmän minua huolestuttaa se, etten ole koskaan ihastunut kuin vain vähintään 6 vuotta itseäni vanhempiin. Kyllä siitä selviää, kokemus kertoo. Mutta muista, ettei kuvittelussa ole mitään pahaa.
Tilanne kuulostaa tutulta olin seiska luokalla jo lievästi ihastunut opettajaan ja tilanne vaan paheni kasi luokalla. Kyseinen tyyppi oli jotai 30 vähän päälle luultavasti ja aivan super ihana.
Mua kiusattiin yläkoulussa ja mulla ei tosiaankaan kovin montaa ystävää tuolloin ollut. Tutustuin kyseiseen opettajaan koulun hallituksessa ja pasmat meni itsellä ensimmäisten kuukausien aikana ihan sekasin. Pelkästään kyseisen opettajan näkeminen sai jaksamaan päivän koulussa ja sai mut jaksamaan edes tulemaan kouluun. Raskastahan se kuitenkin oli kun tiesin, että mitään chänssii mulla ei sen kanssa koskaan olisi tullut olemaankaan. Yöthän sitä sitte meni miettiessä ja lopulta itkiessä.
Vielä lukion ensimmäiselläkin luokalla olin ihastunut kyseiseen tyyppiin vaikka en sitä nähnytkään. Olihan se hirveää kun ei päässyt yli mitenkään vaikka yritti, ajatukset vaan driftas aina kyseiseen miekkoseen. Ajatukset ja tunteet oli sekasin ku seinäkello ja sainkin ekana vuonna mental breakdownin 3 jakson aikana. Pääsin yli kyseisestä henkilöstä kun ihastuin uuteen tyyppiin (onneksi saman ikäinen).
En oikeen enää tiiä mitä kyseisessä henkilössä näin koska siitä on jo monta vuotta kun lukiossahan olen jo. Ehkä mul on ollu jotai ongelmii isäsuhteessa, enhän kumminkaan isääni tuntenut ollenkaan. Tai sitten se oli se auktoriteetti joka siinä viehätti en tiedä.
Mut tsemii sulle tosi paljon
Pystyn samaistumaan. Oma opettaja ihastus on aivan ihana, tajuan kuitenkin että en voi ikinä saada häntä. Lisäksi vielä ikäero. Joskus myös luokassa on hankalaa, kun tulee suorituspaineita sen open takia.
Olen ihan hulluna minun yhteen opettajaan toivottavasti menee kohta ohi.
Olen ihan hulluna minun yhteen opettajaan toivottavasti menee kohta ohi. En ihan tajuu mistä kyse auttakaa SOS!!!!
Mäki oon korviani myöten ihastunut mun naispuoliseen matikanopettajaan ja olen 9lk tyttö. Mulla on sama tilanne, eli tää ope tuo mun elämään niin paljon valoa ja piristystä ja mulle tulee hänen tunneillaan ja seurassaan aina hyvä mieli. Me jutellaan paljon välitunneilla ja tuntien jälkeen kaikesta koska meidän ajatukset osuu hyvin yhteen. Tää ope on auttanut mua kaikissa vaikeissa elämäntilanteissa mitä mulla on yläasteen aikana ollut, ja hän on aina ollut mun puolella ja tukena, koska mua on kiusattu ja hyljeksitty aina ja oon tosi yksinäinen. En kestä että mun pitää hyvästellä hänet enkä nää häntä enää koskaan. Tuntuu vaan etten pärjää ilman sitä, koska siitä opesta on tullut niin rajattoman rakas ja tärkeä mulle.
Hei.
Kiitos viestistäsi Tytteli. Kuulostaa siltä, että sinulla todellakin on hyvä ja kannustava opettaja, joka on auttanut sinua monessa elämäntilanteessa. Ihastuminen omaan opettajaan on myös tavallista, eikä siinä ole mitään väärää. Ihastuksenkohdetta kun ei voi itse valita. Valitettavasti opettajasi ei voi lain estäessä vastata näihin ihastuksen tunteisiin, vaikka niin toivoisitkin. Ymmärrän siis hyvin, että voi olla vaikea luopua ihmisestä, joka on antanut sinulle niin paljon hyvää. Uskon kuitenkin, että mihin päädytkään 9. luokan jälkeen, tulet saamaan tukea ja apua myös muilta turvallisilta aikuisilta, kun sitä toivot.
Ja jos haluat, voit toki aina kertoa opettajallesi miten tärkeäksi olet hänen tukensa kokenut koulussa olosi aikana. Hän on varmasti tästä tiedosta hyvinkin otettu, jos et sitä vielä ole hänelle kertonut.
Kaikkea hyvää sinulle toivottaa,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Hei! Mulla myös samoja tunteita ollut ja se on hyvin hämmentävää. Nyt olen itsekin ”ihastunut” omaan kuraattoriini jolle käyn juttelemassa. No en nyt haluaisi sanoa että ihastua, mutta tykkään hänestä, siksi koska hän auttaa mua vaikeassa elämäntilassa. Olen kiitollinen että saan näin hyvää ja asiallista palvelua omasta koulusta <3 kyllä siellä ammattilaisella käynti siis kannatti! Nyt olen vilpittömän iloinen, jos näen häntä muuten vaan koulussa. Tänään moikkas mua ja viel 2×!! Ihana päivä, taas :)
Hei
sama juttu täällä ja olen yliopistossa. Asia on toistunut tasaisin väliajoin koko koulu-uralla. Ei kannata arvostaa kouluelämää liikaa, vaan ottaa etäisyyttä, jos asia häiritsee.
Seksuaaliterapia voisi auttaa myös. Onneksi on pahempiakin riippuvuuksia. Kyllä ne aina ohi menevät ja haluan elää toivossa, että seksuaalisuuskin kehittyy koko elämän ajan.