Mä oon 17-vuotias tyttö ja oon seurustellut saman ikäisen pojan kanssa jonkin aikaa. Meidän suhde on edennyt siihen vaiheeseen, että me ollaan puhuttu seksin harrastamisesta, mutta me ei olla vielä tehty sitä. Mä oon neitsyt ja mä oon pitkään ajatellut olevani kypsä ja valmis seksiin, mutta nyt viimeisen parin kuukauden aikana ajatus seksistä on alkanut ahdistaa aika paljon. Mulla on turvallinen olo mun poikaystävän kanssa, ja hän kunnioittaa mun rajoja ja haluaa käyttää ehkäisyä. Tulee kuitenkin likainen ja vääränlainen olo, kun miettii panemista. En halua, että muhun kosketaan sillä tavalla, koska mä vain haluaisin olla pieni lapsi, jonka ei tarvitsisi miettiä seurustelemista tai seksiä. Inhoan mun kehoa, erityisesti sukupuolielimiä ja rintoja. Joskus vain tuntuu, etten pysty elämään kehossasi, koska sitä on sanottu seksikkääksi ja koska mua halutaan. Runkkaamiseen jälkeen alkaa ahdistaa, koska olen koskenut itseeni. Olen miettinyt johtuuko tämä siitä, etten pidä miehistä, mutta tulin siihen lopputulokseen, että mun ahdistus on yhtä paha ihan minkä tahansa sukupuolen edustajan kanssa. En tiedä, pitäisikö vain mennä epämukavuusalueelle ja antaa poikaystävälle vai olla harrastamatta seksiä. Tunnen itseni vialliseksi tämän takia, koska en halua että muhun kosketaan millään tavalla.
Hei :l,
Kiitos rohkeudestasi kirjoittaa ajatuksistasi ja huolistasi tänne Nuortennettiin. Pohdit tärkeitä asioita, ja voit olla ylpeä itsestäsi, että olet kuunnellut omaa oloasi ja tunteitasi asian suhteen. Vaikutat upealta ja fiksulta nuorelta, joka haluaa toimia itsensä parhaaksi ja hakee tukea ja apua omille ajatuksilleen. Lisäksi on ihana lukea, että sinulla on tukena poikaystävä, joka kunnioittaa rajojasi ja tunteitasi.
Kerrot ahdistuvasi seksiin ja aikuistumiseen liittyvistä asioista. On todella tärkeää kuunnella näissä asioissa itseään ja antaa itselleen rauha olla lapsi niin kauan kuin se tuntuu itsestä hyvältä eikä suostua mihinkään mikä ei itsestä tunnu hyvältä. Toisaalta seksi, läheisyys ja esimerkiksi itsetyydytys ovat luonnollinen ja normaali osa elämää sitten kun siihen itse on valmis. Olen todella pahoillani, jos nämä asiat saavat sinut kokemaan ahdistusta tai huonoa omaatuntoa. Muistathan, ettei sinussa ole mitään väärää tai viallista vaikka koetkin näitä tunteita.
Kirjoitat lisäksi, että oman kehosi piirteet ja muutokset ahdistavat sinua. Murrosiässä, kun keho alkaa aikuistua mutta mieli ja ajatukset ovat edelleen lapsuudessa, voi tuo ristiriita tuntua kuluttavalta ja ahdistavalta, varsinkin kun muutosta ei pysty itse hallitsemaan. Siksi rohkaisen sinua mennä juttelemaan olostasi jollekin aikuiselle, kuten terveydenhoitajalle. Ahdistus tästä kaikesta mitä nyt koet ei ole sinun kannettavanasi yksin, vaan ansaitset itsellesi tukea ja apua, että olosi kevenisi ja sinulla olisi helpompi olla.
Jos juttelu kasvotusten tuntuu hankalalta, me Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) ja chatissa olemme myös tukenasi! Meille voit soittaa ja kirjoittaa joka päivä nimettömästi ja luottamuksella mistä tahansa asiasta.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
mietin vaan, että voisiko sulla olla sukupuolidysforiaa? kannattaa googlata! (netistä löytyy paremmin tietoa englanniksi. sukupuolidysforia on englanniksi gender dysphoria)
Hei! Kannattaa jutella tästä sen kanssa, niin kaikki selviää. Jos et halua, niin SILLOIN ET HALUA. Silloin EI tarvitse antaa. Ja piste. Mutta toisaalta, kannustaisin sinua olemaan rohkea, sillä jokaista meistä jännittää ekalla kerralla, mutta se pelko usein häviää. Kannattaa siis jutella ja kohdata pelot, jos uskot olevasi valmis! 😚