Hei vaan kaikille. Olen peruskoulun päättänyt miehen alku:). Story of my life: olen ollut tyttöystäväni kanssa yhdessä (seurustellut) nyt toista kuukautta. Hän on maailman ihanin ihminen ja välitän hänestä _todella_ paljon. Hän asuu melko kaukana, mutta kävimme silti samaa koulua, ennen kuin oppivelvollisuus minulta päättyi. Hän on minua vuoden nuorempi. Olemme nähneet vain pari kertaa nyt kesällä, koska jommallakummalla on aina ollu jotain menoa. Netissä juttelu on siis ollut suuressa osassa… Olen siis esitellyt hänet vanhemmilleni ja hän on käynyt meillä kotona:). Meillä oli todella hauskaa ja nautimme toistemme seurasta aidosti. Viimeisten viikkojen aikana hän on alkanut käyttäytymään mielestäni oudolla tavalla. Hän ei ole osoittanut välittävänsä minusta eleelläkään. Itse muistutan häntä joka päivä siitä, kuinka tärkeä hän minulle on. Muutenkin olen mielestäni huomioinut hänet erityisen hyvin ja emme ole koskaan riidelleet. No, tätä jatkui pari päivää, kunnes otin asian puheeksi. Asia vaivasi minua pahasti… Hän oli todella pahoillaan ja pyysi kaikkea anteeksi, koska tajusi toimintansa loukanneen minua. Hän myönsi, ettei tunne enää minua kohtaan samalla tavalla kuin ennen, eikä se kuulemma minusta johtunut… :o Toki sanoi rakastavansa ja välittävänsä minusta yhä;) (”ei samalla tavalla kuin ennen”). Hän avautui ensimmäistä kertaa minulle tällaisista asioista, ja sanoi tarvitsevansa aikaa omien ajatustensa ja tunteidensa selvittämiseen. Ymmärrän häntä. Elämää suurempi kysymys onkin, saako hän enää tunteensa kokonaan takaisin? En kuulemma voi tehdä asialle mitään… Tästä on nyt vajaa viikko kulunut, enkä ole hänelle enää tästä kuittaillut. Keskusteluidemme luonne on muuttunut täysin. Tunteiden puuttuminen on täysin aistittavissa. On todella ahdistavaa, kun hän ei voi hyvillä mielin osoittaa minulle välittävänsä. Ahdistavaa on myös osoittaa hänelle sitä, kun hän ei huomioi sitä millään tavalla. Seuraava askel on varmaankin se, kun hän on saanut ajatuksensa kokoon. Kauanko sellainen voi viedä aikaa? Mitä on oikein tekeillä? :o Kiitos vain, jos tuon joku lukea viitsii :D En pyydä vastausta tiettyyn kysymykseen, vaan pyydän viisaita sanoja:)
Damn, kuullostat niin ihanalta ja unelma poikaystävältä mutta siis siihen ’viisaisii’ sanoihi. Jep, oon siis ite seurustellu kerran pojan kanssa ja jonku ajan päästä tunteet katos, se on surullista mutta mulla se johtu siitä että poika päivitteli liika tykkääväns musta ja ihan loputtomasti oli pakko soittaa mulle yms – eli anna vähän tilaa? Se o tärkeetä sanoo tykkäävänsä toisest ja silleen mutta älä tee sitä joka 5 sekunti ja tekstaa ja soita ärsyttävästi. Anna tilaa ja anna tytön kerätä ajatukset kokoon? Toki saatatte erota koska ois kärsimystä olla jonkun kanssa yhess jost ei enään tykkään! Mutta pidän peukkuja teille! (:
