Hei ”Flamingo”!
Kiitos viestistäsi. Olen sinusta ylpeä, että kirjoitit tästä tärkeästä aiheesta. Sinun ei todellakaan tarvitse jäädä yksin tämän aiheen kanssa eikä sinun tarvitse sietää tuollaista käytöstä.
Kirjoitit, että siskosi suuttuu sinulle helposti ja suuttuessaan hän on myös usein väkivaltainen. Vanhempasi ovat huomanneet asian, mutta heidän tapansa reagoida asiaan, ei ole riittävä tai oikeanlainen. Olen pahoillani, että olet joutunut siskosi väkivallan kohteeksi. Kenenkään ei kuuluisi kokea väkivaltaa missään tilanteissa, eikä varsinkaan omassa kodissaan, joka pitäisi kaikille olla turvallinen paikka olla.
Ymmärrän hyvin, että tilanteet ahdistavat ja pelottavat sinua. Ymmärrän, että kyseessä on siskosi, etkä halua hänelle mitään pahaa kertomalla asiasta eteenpäin, mutta kyse on kuitenkin sinun terveydestäsi. Eikä tilanne voi jatkua näin. Sinä et ole tehnyt mitään väärin, etkä tee, vaikka kertoisitkin asiasta jollekin turvalliselle aikuiselle. Kertomalla asiasta niin sinä, että siskosi voitte saada apua.
Vanhempasi ovat tietoisia siskosi käytöksestä, mutta oletko kertonut heille miltä sinusta tuntuu, ja millaisista tilanteista on kyse, jos he eivät kaikkia tilanteita ole olleet näkemässä? Sinun ja siskosi turvallisuus on heidän vastuullaan, ja jos sinä otat puheeksi, että sinua pelottaa olla kahdestaan siskosi kanssa, on heidän todellakin aihetta reagoida asiaan niin, että jokin muuttuu. Uskotko, että voisitte perheenä käydä keskustelua näistä tilanteista, joista kerroit viestissäsi? Voit hyvin myös kirjoittaa heille esimerkiksi tämän tyylisen viestin, jonka tänne kirjoitit ja antaa sen heille luettavaksi ennen keskustelua. Miltä tämä kuulostaisi?
Voit myös hyvin käydä juttelemassa esimerkiksi koulukuraattorin kanssa asiasta. Hän osaa varmasti auttaa sinua ja tietää miten edetä asian suhteen. Yhdessä voitte miettiä, mitä tilanteelle voitaisiin tehdä ja hän voi myös kutsua muut perheenjäsenet yhteiseen keskusteluun asiasta, jos koet vaikeaksi itse ottaa asian puheeksi kotona.
Jos haluat voit pohtia tilannettasi myös päivystäjän kanssa Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) nimettömästi ja luottamuksellisesti.
On todella tärkeää, ettet jää asian kanssa yksin. Sinulla on oikeus tuntea itsesi turvalliseksi omassa kodissasi, eikä sinun tarvitse sietää väkivaltaista käytöstä. Hakemalla apua saadaan muutosta aikaan ja molemmat sinä, että siskosi saatte apua.
Pidä huoli itsestäsi ja juttele rohkeasti asiasta jonkun lähipiirissäsi olevan aikuisen kanssa!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
