Tiedän, ettei tää ole missään tapauksessa normaalia, mutta haluisin tietää, että viittaako oireet jotenkin skitsofreniaan ja että onko täällä muilla tällaista.
Mulla on siis sellanen outo ajattelutapa. Ihan sama missä mä olen, mitä teen tai kenen kanssa olen, musta tuntuu, että joku tarkkailee mua. Eikä tää jää vain tuohon. Mä kuvittelen, että se samainen tarkkailija kuulee mut, pystyy lukee mun ajatukset ja ottaa musta tyyliin kuvia tai videoita. Tää asia todellakin ahdistaa aivan tavattoman paljon.
Mä uskosin, että tää lähti liikkeelle joskus pienenä siitä, että kun ajettiin autolla johonkin, mun piti aina hymyillä ikkunaan olin, sillä kuvittelin, että joku siellä vaikka metsässä näkee mut ja ottaa kuvan.
Mä oon siis eläny tän asian kanssa tooosi kauan. Mä en tiedä, miltä tuntuu olla normaalisti. Mä en pysty kuvitteleen sitä, koska mun koko muistin aikana mä olen ajatellut näin. Tää on sairasta ja oon varma ettei ainakaan normaalia!
mä en usko, että tälle voi tehä mitään, sillä mä en oo luultavasti koskaan ajatellut normaalisti. Ja tätä on vaan pahentanu se, että koulussa mua on kiusattu jo yheksän vuotta. Musta on otettu sinä aikana salakuvia, videoita, tehty erilaisia pilakuvia yms. Toki tohon on puututtu, mutta se on silti vaan jatkunu…
ja tiedän, että mun pitäis mennä puhuu jollekin ammattilaiselle, mut se vaan ahdistaa niin paljon. Must tuntuu sillon, että kaikki saa tietää siitä ja mua pidetään hulluna ja kaikkee…
ja siis mä oon eläny monta vuotta min omassa huoneessa verhot kiinni, koska pelkään että siellä kadulla nään sen jonkun joka mua tarkkailee
Ja tosi usein kuvittelen sen tarkkailijan olevan joku meiän koululainen ja sit ryhdyn välttelee sitä ja pelkäämään
argh en vaan pysty estää tätä
Anteeks tekstin sekavuus, oon nyt niin sekavassa olotilassa. :[
Ja oon siis kasiluokkalainen, 15-vuotias
Hei auttakaaa!!!
Hei,
kuulostaa kyllä ikävältä, että joudut pelkäämään päivittäin noita asioita ja sen vuoksi mielesi on rauhaton. Se, viittaavatko ajatuksesi skitsofreniaan, en tiedä, ainoastaan lääkäri osaa vastata siihen kysymykseen ja tutkimusten perusteella tehdä sellaisen päätelmän. Ajatuksiisi ja pelkoihin voi kuitenkin olla monta muuta syytä ja yhtenä kirjoituksesi perusteella voisi olla tuo kiusaaminen. Voisiko olla, että salakuvien ja saanut sinut ikään kuin varpaillesi? Se ei olisi mikään ihme, koska kiusaaminen on ollut tosi törkeää. Onko kiusaaminen siis loppunut nyt?
Kukaan ammattilainen ei varmastikaan pitäisi sinua hulluna, jos kertoisit näistä ajatuksista ja peloista. Kuten kirjoitin, kokemustesi perusteella ne ovat jopa ihan normaali reaktio. Nyt sinun täytyisi vain voittaa pelkosi ja saada jälleen luottamusta ihmisiin ja ympäristöösi. Usein ikävistä kokemuksista, peloista ja ajatuksista puhuminen ja yhdessä jonkun kanssa niiden pohtiminen helpottaa oloa. Kuka voisi olla sellainen aikuinen, kenelle uskaltaisit kertoa? Yksi keino on kirjoittaa, kuten kirjoitit tännekin. Voit vaikka kopioida tänne kirjoittamasi tekstin. Voisitko puhua vanhemmillesi? Entä koulussa terveydenhoitajalle tai kuraattorille?
Usko pois, voit päästä eroon noista ajatuksista! Se voi vaatia hieman aikaa ja aikuisen apua, mutta yksin sinun ei missään nimessä tarvitse niiden kanssa selviytyä. Rohkeutta siis puhumiseen ja uskoa siihen, että jossain vaiheessa pelot hälvenevät.
No ei kyllä ole skitofreniaan viittaava asia. Kertoo enmmänkin ahdistuksesta yms. Mutta meneppäs terkkarin tai kutraattorin juttusille ennekuin teet johtopäätöksiä :)
Komppaan edellisiä, ei välttämättä skitsofreniaa, vaan ihan ahdistusta ja pakkomiellettä tai sen tapaisia?
Mulla on samantyyppisiä pakkomielteitä, ne tulee siis ihan tavoista mitä alkaa sitten toistamaan ja ottamaan liian tosissaan missä ne alkaa saamaan suurempia mittasuhteita.
Kannattaa jutella terkkarille, vanhemmille… Kelle vain ja sitten katsoa että mitä vaikka psykologi sanoo, mutta henkilökohtaisesti en usko että toi on mikään mielisairaus, sen verran on pakkomielteistäkin kokemusta :/
Siunausta ja tsemppiä! :)
Mistä päätellen ei vois olla skitsofreniaa? Yleisin oire on ne kuuloharhat, mut onhan niitä muitakin tietysti.
Ja ei tää ole mikään johtopäätös :D jos mä kysyn voiko tää olla mahdollisesti skitsofreniaa, nii onko se sitten johtopäätös?
Eihän se ole johtopäätös jos kysyy apua :D
Mun omalla mummolla on skitsofrenia ja sil on samanlaisia oireita.
Ja sehän on johtopäätös, jos sanoo että se joko on tai ei ole sitä. Eli sä ite teit johtopäätöksen juuri, vaikket omista minkäänlaista pätevyyttä.
Voitko kertoo lisää sun mummon skitsofreniasta tai jotai? :c
Ja mä kävin tänä juttelee mun tt-opelle (en tykkää terkkarista) ja kerroin tost sille. Se ite sano, et toi voi yhtä hyvin olla skitsofreniaa kuten kuulo-, näkö- ja aistiharhat on. Se sano, etttä tää mun juttu ei oo mikään tosi harvinainen skitsofrenian muoto, et joku yleisimpien päästä.
Se anto mulle koululääkärille ajan ja sano, että tää luultavasti menee eteenpäin terveyskeskukseenki tmv ammattiauttajalle.
Eli en tarvi enempää apua tän kaa, mut saa toki kertoo omii kokemuksii jne.
:s