Siirry sisältöön
Ahdistunut

Mä välitän kovasti mun sukulaisista ja ne on mulle tärkeitä, mutta niiden takia mä voin henkisesti huonosti. Sukulaisten takia mua tällä hetkellä ahdistaa ja masentaa, vaikka ei ole tapahtunut mitään.
Mun serkun rinnalla mä tunnen olevani surkea, ruma ja lihava.
Kesäloman myötä serkuilla on ylioppilas- ja rippijuhlat. Ahdistaa mennä, enkä siksi haluaisi mennä, mutta on pakko, koska se on serkuille tärkeää.
Samalla mä haluaisin nähdä sukulaisia ja samalla en, koska silloin mä tunnen itseni vain surkeammaksi. [osa tekstistä poistettu]

Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei, kiitos viestistäsi! Kiva, että kirjoitit tänne, vaikka samalla kurja kuulla, että tunnet olosi niin huonoksi sukulaistesi seurassa. Kerrot, että sinulla on läheiset välit sukulaistesi kanssa ja he merkitsevät sinulle paljon, vaikka toisaalta yhdessäolo tuntuu myös vaikealta. On hyvin ymmärrettävää, että joskus läheisten seurassa voi syntyä ristiriitaisiakin tunteita. Aina selvää syytä huonolle ololle ei ole helppo löytää ja se saattaakin herättää hämmennystä. Minusta on kuitenkin hienoa, että olet tunnistanut huonon olosi ja haluat sitä käsitellä.

Kerrot, että sukulaistesi kanssa ei ole tapahtunut mitään sellaista, josta suoraan seuraisi huonoa oloa. Viestistäsi kuitenkin tulkitsen, että jollain tavalla vertaat itseäsi serkkuihisi, mikä aiheuttaa sinussa huonommuuden tunteita. Selvästi huonommuuden tunne on sinulla kovin voimakas, kun sen myötä sinulle on tullut jopa itsetuhoisia ajatuksia.

Joskus voi olla niin, että jotkut ihmiset herättävät meissä voimakkaita tunteita, vaikka eivät varsinaisesti olekaan niihin tunteisiin syyllisiä. On hyvin tavallista, että jos on itsellä epävarma olo, niin silloin saattaa verrata itseään muihin ja tuntea olonsa sen takia huonoksi. Voisiko olla, että sinulla on serkkujesi kanssa hieman tällainen tilanne? Sukulaisesi eivät varmastikaan toivoisi, että sinulla on huono olo heidän seurassaan, mutta jonkinlainen sisäinen epävarmuus kuitenkin tekee yhdessäolostanne sinulle hankalaa.

Minusta olisi tärkeää, että saisit keskustella enemmänkin noista tuntemuksistasi. Itsetuhoiset ajatukset ja viiltely ovat aina vakava asia ja tarkoittavat sitä, että huonoa oloa pitäisi päästä jotenkin muulla tavoin purkamaan. Väitän, että esimerkiksi asiasta keskustelu auttaisi sinua paljon enemmän kuin itsesi satuttaminen. Itsesi satuttamisesta olosi tulee lopulta vain huonommaksi. Voisitko ajatella, että menisit kertomaan huonosta olostasi esimerkiksi koulukuraattorille tai terveydenhoitajalle? He ovat paikalla juuri siksi, että voisivat tällaisissa asioissa olla avuksi.

On todella hienoa ja arvokasta, että teillä on sukulaistesi kanssa läheiset välit. Toivoisin, että saisit läheisissä ihmissuhteissasi kokea ahdistuksen sijaan enemmän iloa, tyytyväisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Tämä on varmasti mahdollista, jos pääsisit selvittelemään tarkemmin niitä todellisia huonon olon taustalla olevia syitä ja hakemaan niihin apua.

Toivon sinulle rohkeutta tuen hakemiseen ja kaunista kesää!

Terveisin
Lasten ja nuorten netin päivystäjä

Vastaa aiheeseen: Sukulaiset ahdistavat

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Back to top