Siirry sisältöön
Joku E [osa nimimerkistä poistettu]

Oon keskimmäinen lapsi. Ja mua on aina kohdeltu Eri tavalla kun mun pikkuveljeä ja isosiskoa, musta tuntuu että mun sukulaiset syrjii mua, mun sisko on käynyt mun kummitädillä varmaan 10 kertaa yökylässä ja aina kun mä kysyn pääsisinkö mä niin koskaan ei onnistu, eli siis en oo ollu sillä ikinä yökylässä. Kaikki mun äitin siskot aina kyselee miten mun siskolla ja veljellä menee mutta ei koskaan multa😭 viimeks jopa mun omissa synttäreillä menin vaan yksi omaan huoneeseeni kun ei mua selkeästi haluttu sinne , ja koulussa on vähän sama tilanne. En tiiä mikä muassa on vikana kun en kelpaa ees omalle suvulleni. Ja joudun AINA menee nukkuu samaan aikaan kun mun 3vuotta nuorempi veli, vaikka mulla ja mun siskolla on vaan 1v ikäeroo. En tiiä mikä mus on vikana kun en kelpaa kellekkään

Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei!

Kuulostaa tosiaan epäreilulta, että et ole päässyt yökylään kummitädillesi ja koet ettet ole yhtä tärkeä kuin sisaruksesi. Luulen, että et ole ainoa keskimmäinen, joka jää muiden varjoon. Esikoinen on ehkä jäänyt monelle sukulaiselle mieleen perheen ensimmäisenä vauvana ja nuorin voi olla se viimeisin pikkuinen ja siksi enemmän sukulaisten ajatuksissa. Joskus taas ne, joilla on huolia, saavat kaiken huomion, kun taas siltä, jolla menee hyvin, ei koskaan kysytä kuulumisia. Silti ei tietenkään ole oikein, ettet koe saavasi samanlaista huomiota kuin he.

Joskus ihmiset toimivat huomaamattaan tietyllä tavalla tarkoittamalla sillä kuitenkaan mitään, he vain jäävät tapojensa orjiksi eivätkä huomaa toimivansa väärin. Siksi ajattelen, että olisi tosi tärkeää kertoa vanhemmillesi tästä kokemuksestasi. He voivat ehkä ensin kieltää asian laidan, mutta luulen että he jäävät pohtimaan sitä kyllä ja voit vaikka palata asiaan esimerkiksi viikkoa myöhemmin.

Luuletko siis, että voisit kertoa heille, miltä sinusta tuntuu? Että sinua ei huomioida samalla tavalla kuin esikoista ja kuopusta? Ja että kuinka kovasti sinäkin haluaisit yökylään kummitädillesi? Ehkä he eivät ole huomanneet tätä epäkohtaa, vaan tarvitsevat jonkun, joka kertoo heille siitä.

Entä sitten koulussa? Kerroit, että siellä on vähän sama tilanne. Onpa kurja kuulla. Toivoisin kuitenkin, että voisit rohkeasti mennä muiden joukkoon. Tai jos joku on yksin, hän voisi ilahtua, jos menisit juttelemaan tai pyytäisit häntä seuraasi. Olen ihan varma, että moni ilahtuisi seurastasi ja juttukumppanista. Jos kaipaat tähän apua ja tukea, voisit jutella asiasta kuraattorin kanssa.

Olisi mukava kuulla, miten asiat ovat edistyneet tai jos kaipaat näissä asioissa vielä lisää pohdinta-apua. Meille tänne Lasten ja nuorten puhelimeen voi soittaa joka päivä (arkisin klo 14-20 ja viikonloppuisin klo 17-20) ja juttelemme mielellämme lisää tästä aiheesta! Tai jos tykkäät enemmän chattaillä, niin täällä Nuortennetissä oleva chat on auki joka ilta klo 17-20. Kaikkiin yhteydenottoihin vastaa MLL:n kouluttama, aikuinen vapaaehtoinen ja kaikki yhteydenotot on nimettömiä ja luottamuksellisia.

Olipa hyvä, että kirjoitit asiasta! Toivottavasti saat kerrottua niistä kotiväellesi, jotta tilanne parantuisi ja sinut huomioitaisiin yhtä lailla kuin sisaruksesi. Olet ihan hyvä arvokas ja rakas vanhemmillesi!

Terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Vastaa aiheeseen: Sukulaiset ”syrjii”

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Back to top