Olipa kerran tyttö, jka olisi voinut käydä yläasteensa normaalisti,ja hän kävikin, mutta hänen mielensä oli surullinen, ja on vieläkin, syynä oli masennus, joka lähti kiusaamisesta.
Niin monta kyyneltä on tämä tyttö itkenyt, että niillä voisi täyttää Atlantin, jos se tyhjenisi.
Toi tyttö olen minä, mieli maassa ja kyynelet silmissä.
Mitä mun pitäisi tehdä, että masennus paranisi?
En haluu käyttää lääkkeitä..
Hei,
iso virtuaalinen halaus sinulle!
Se, että mielesi on matalalla kiusaamisen vuoksi, ei ole sinun syytäsi. Ei myöskään ole mikään ihme, että koettu kiusaaminen vaikuttaa sinuun vieläkin. Niistä arvista ei monikaan pääse noin vain eroon. Jatkuuko kiusaaminen vielä? Toivottavasti ei!
Oletko koskaan jutellut kenellekään masentuneesta olostasi? Kavereille? Vanhemmille? Olisi nimittäin tosi tärkeää, että saisit puhua jollekin siitä surusta, jota kannat sisälläsi. Puhuminen tosi usein auttaa – vaikka ei heti olo tuntuisi huomattavasti paremmalta, niin pikku hiljaa.. Onko sinulla tällä hetkellä luotettavia ja sinusta välittäviä ihmisiä elämässäsi?
Kannustan sinua soittamaan vaikka Lasten ja nuorten puhelimeen 116 111, jos koet vaikeaksi jutella kenellekään läheiselle ja/tai kasvotusten. Puhelimessa voit jutella nimettömänä ja luottamuksella aikuisen kanssa. On tärkeää, että joku kuuntelee sinua ja ottaa vastaan surusi. Sinulla on oikeus tuntea pahaa mieltä. Kiusaaminen on todella väärin ja epäreilua.
Tsemppiä sulle ja älä jää yksin!
Otan osaa. Minua haukutaan lehmäksi päivittäin.🙃 mun kaveri kaato se vedet mun hiusten päälle ku ne sano mua haisevaksi..
