Mua on alkanut lähiaikoina masentaa enemmän ja enemmän, en uskalla tai halua puhua ongelmistani kenellekkään, varsinkaan äidille en nykyään missään nimessä kerro mitään..
Asiaan: mä oon alkanu epäillä, et mulla on mielialahäiriö tai masennus. Mulla on huono itsetunto, unitarve on vähentynyt[osa tekstistä poistettu]
Netissä luen [osa tekstistä poistettu] ja masennukseen liittyviä juttuja. Ennen tykkäsin pojista, mut tän jälkeen oon alkanu tykkään tytöistä. Koulu meni ennen ihan loistavasti ja olin luokkani parhaimmistoa, mutta nyt en jaksa edes vaivautua lukemaan läksyjä j akoulussa istun vain hiljaa ja tuijotan lattiaa, auttakaa jos osaatte.
oon siis 14 vuotias tyttö
Hei,
alakuloinen mieliala aika ajoin voi olla ihan normaalia ja joskus useammankin päivän saattaa olla sellainen tunne, ettei mikään innosta ja kaikki tuntuu synkältä. Jos alakuloinen mieli ja synkät ajatukset jatkuvat kuitenkin pitempään kuin kaksi viikkoa, on hyvä puhua jollekin läheiselle ja/tai luotettavalle aikuiselle. Kerroit, että sinulla käy pari kertaa kuussa mielessä tosi synkät ajatukset, eli luultavasti sinulla on ollut alakuloa jo melko pitkään?
Voisitko lähestyä jotain muuta aikuista, kuin äitiäsi, kertomalla ajatuksistasi ja mielialastasi? Koulussa esimerkiksi terveydenhoitaja ja koulukuraattori ovat luotettavia aikuisia, jotka ovat juuri tällaisia tilanteita varten ja haluavat auttaa. Voit puhua heille luottamuksella ja vielä tarkennuksesi vaikka pyytää heitä kertomaan vaitiolovelvollisuudestaan.
Jos haluat jutella nimettömänä aikuisen kanssa, niin voit soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen 116 111. Puhelin on auki arkisin klo 14-20 ja la-su klo 17-20. Puhelu on sinulle maksuton ja voit puhua täysin luottamuksella. Jos kirjoittaminen tuntuu helpommalta, niin voit kirjoittaa vielä lisää ajatuksistasi Lasten ja nuorten kirjepalveluun, josta saat aikuisen vastauksen.
Toivon todella, ettet jää yksin huolesi kanssa.
