Siirry sisältöön
15v

Mä en tiiä mitä tekisin. Mua on kiusattu n. 5-vuotta, ei enää mut se ahistaa tosi paljon. Mua ollaan kiusattu koulussa ja harrastuksessa. Molemmista vaihdoin pois ja kiusaaminen loppui. Tuntuu silti, että mulla on tosi paha olla. Mua ahistaa ihan kaikki ja oon koko ajan vihanen, surullinen ja tosi väsynyt. Tuntuu ettei mikään oikeen kiinnosta enää. Mulla on vaan yks kaveri ja isäkin sairastui masennukseen. Sekin ahistaa. Tuntuu vaan, että kaikki menee huonosti. En oo puhunu näistä asioista kellekkää ku en uskalla. Haluisin mennä koulussa kuraattorille, mut ne uskalla. En haluu et mun vanhemmat saa tietää. Kertooks kuraattori vanhemmille, jos meen sinne?

Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei!

Kiitos viestistäsi. Onpa ikävä kuulla, että sinua on kiusattu noin pitkään. Ilmeisesti aikuiset tiesivät siitä, kun vaihdoit sekä koulua että harrastusta, jolloin kiusaaminen loppui? Hienoa, ettei sinua enää kiusata! Vaikka ajattelenkin kyllä, että on väärin, että se, jota kohdellaan huonosti, joutuu väistämään. Silloin nämä huonosti käyttäytyvät eivät välttämättä opi, että heidän täytyy muuttaa toimintaansa. Mutta olen joka tapauksessa iloinen, että saat nyt olla rauhassa kiusaamiselta.

Olen myös iloinen, että sinulla on tuo yksikin kaveri! Toivottavasti teillä on hauskaa yhdessä ja voitte olla toisillenne avoimia ja rehellisiä, pystytte luottamaan toisiinne ja pidätte toistenne puolta. Yksikin kaveri riittää – on tärkeää voivansa tuntea, että on jollekin tärkeä ja että on joku, jonka kanssa viettää aikaa.

Voit kuitenkin huonosti ja se on ihan ymmärrettävää, jos sinua on kohdeltu huonosti viisi pitkää vuotta. Sellaisesta ei välttämättä toivu ihan heti eikä aina ilman ammattiapua. Myös isäsi sairastuminen on asia, joka jo yksinään aiheuttaa sinulle varmasti suurta huolta. Jos isäsi masennus on diagnosoitu, hän oletettavasti saa siihen apua ja on muutoin edelleen sama oma itsensä. Toivon siis, ettet liikaa huolehtisi isästäsi, vaan pystyisit luottamaan siihen, että hän saa apua ja voi joskus taas hyvin.

Onkin tosi hienoa, että olet miettinyt kuraattorille menemistä. Olisi tosi tärkeää, ettet jäisi nyt yksin noiden kaikkien huolien ja tunteiden kanssa. Kuraattori ei automaattisesti kerro vanhemmillesi, että käyt hänen luonaan juttelemassa eli varaa vain rohkeasti aika! Voit vaikka heti alkajaisiksi kysyä, että mitkä on sellaisia asioita, joista hän ottaa yhteyttä vanhempiisi ja mistä kaikista asioista voit jutella pelkäämättä, että hän ottaa yhteyttä kotiisi.

Vaikka sinusta tuntuu, että kaikki menee huonosti, toivon, että sinulla on joka päivä myös hetkiä, jolloin saat nauttia olostasi eikä sinun tarvitse ajatella kaikkia elämäsi murheita. Ongelmia täytyy tietenkin työstää, mutta toivottavasti ne eivät ole mielessäsi ihan aamusta iltaan. Ansaitset nimittäin myös nauttia elämästäsi, pitää hauskaa kaverisi kanssa ja huomata myös sen kaiken hyvän, mitä tässä maailmassa on.

Jos haluat, voit aina myös soittaa meille tai ottaa yhteyttä chatissä tai kirjepalvelussa. Numeromme on 116 111 ja palvelumme ovat auki vuoden jokaisena päivänä.

Lämpimin ajatuksin
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja chatin päivystäjä

Vastaa aiheeseen: Trauma ja paha olla

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Back to top