Siis kerran kun olin tokalla olin yksin kotona. En ollu ennen olu hirveesti yksin kotona joten mua jännitti vähäsen. Sit palohälytys alko soida meijän kerrostalon rapussa. Lopulta se olikin väärä hälytys, mutta säikähdin silti ihan hirveästi.
Talossamme on ollu jo pitkään ongelmia palohälyttimien kanssa, ja sen takia palohälytyksii tulle yks tai kaks kertaa vuodessa. Se on mulle tosi vaikeeta. Sain traumat siitä kerrasta kun olin yksin kotona, ja nykyään aina jos hälytys alkaa soida mua alkaa oksettaa ja mua pelottaa vaan ihan sikana. Mun on vaikee olla joskus yksin kotona iltasin kosk pelkään hälytyksii niin paljon. Mun on vaikee mennä kouluun ilman et halaan mun vanhempia jotain viis kertaa, kosk pelkään et kun tuun koulust saanki tietää et ne on kuollut tulipalossa, enkä ahtiny hyvästellä niit kunnolla. Haluisin vaan päästä täst pelost eroon. Pliis auttakaa, kiitos kun luit loppuun<3
Hei PuShEeN,
Hienoa, että päätit kirjoittaa pelostasi ja lapsuudenkokemuksestasi tänne palstalle. Olet joutunut pelottavaan tilanteeseen ollessasi pieni ja on täysin ymmärrettävää, että tuo on jäänyt vaivaamaan mieltä ja säikähdät vielä nykyäänkin kuullessasi palohälytyksen talossasi.
Reaktiosi äkilliseen ja pelottavaan tilanteeseen on täysin normaali ja hälytyksen onkin tarkoitus herättää ja havahduttaa ihmiset mahdollisesta vaarasta. Yritä siis olla armollinen itsellesi, on täysin normaalia, että ihminen kokee vastaavassa tilanteessa pelkoa ja epävarmuutta.
On ihana lukea, kuinka vanhempasi ovat sinulle tärkeitä ja rakkaita ja toivottavasti pystyt juttelemaan heidän kanssaan tästä pelosta. Yleensä kun huolestaan puhuu avoimesti, voi se jo helpottaa oloa. Voitte lisäksi vanhempiesi kanssa kerrata, mitä tulee tehdä palohälytyksen soidessa ja kuinka siihen voi varautua kotona ollessaan.
Meistä jokaisella on pelkoja ja huolia, ja ne myös omalta osaltaan kertovat siitä, että elämässä on asioita ja ihmisiä, jotka ovat tärkeitä ja joita ei halua menettää. Huolen ja pelon hetkellä on tärkeää saada ajatukset joko muualle mieluisiin asioihin tai vaihtoehtoisesti pyrkiä rauhoittamaan itseään esimerkiksi hengittelemällä tai puhumalla asiasta läheisen kanssa.
Jos kuitenkin tuntuu, että pelko vaikuttaa elämääsi jatkuvasti, etkä pääse siitä irti edes läheisesti tuella, on asiasta hyvä jutella esimerkiksi koulussa kuraattorin tai terkkarin kanssa. Peloista ja huolista on mahdollista päästä pois mutta joskus siihen tarvitaan toisen ihmisen apua.
Myös me Lasten ja nuorten puhelimessa tuemme sinua tarvittaessa, meille voit soittaa (p. 116 111) ja chatata nimettömästi ja luottamuksella, olemme auki joka päivä myös läpi joulun ja uuden vuoden klo 14–17.
Rauhallista joulun aikaa sinulle <3
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
et ole ainut kuka niitä hälytyksiä pelkää :) itsekkin pelkään tulta ja tulipaloja, ja mua pelottaa ihan hirveesti, jos on oikeesti joku palohälytys, ekana se ääni on hirvittävän kova, ja en tykkää yhtään kovista äänistä, ja mua aina pelottaa, että joku kuolee.
voimia sulle, oot ihana❤️❤️❤️
