Hei Joku…
Kiitos kun päätit kirjoittaa tänne keskustelupalstalle. Yksinäisyys ja ulkopuolisuuden tunne ovat sellaisia asioita, jota kukaan meistä ei ansaitse eikä niitä toivo kellekään lapselle, nuorelle tai aikuiselle. Yksinäisyys ja ulkopuolisuus ovat myös epäreiluja kokemuksia, sillä ne saa joskus uskomaan ansaitsevansa olla yksin, vaikka näin ei missään nimessä ole.
Kerrot kaveriporukasta, jonka kanssa vietät aikaa jonkin verran, mutta johon et koe kuuluvasi kunnolla. Lisäksi kirjoitat, että koet olevasi tylsä etkä tarpeeksi viehättävä ollaksesi hyvä kaveri. Saatamme joskus ajatella, että meidän kuuluisi olla jotenkin jännittäviä, hauskoja ja puheliaita ollaksemme hyviä kavereita tai ansaitaksemme muiden ystävyyden. Ystävyys on kuitenkin paljon enemmän kuin muiden hauskuuttamista ja viihdyttämistä – se on kuuntelemista, toisen tukena olemista ja ilojen ja surujen jakamista.
Pohdit, onko vika sinussa. Vastaan että ei ole. Esimerkiksi ujous ja rauhallisuus ovat piirteitä, joita moni arvostaa ja pitää hyvän ystävän merkkinä. Ujo ja rauhallinen ihminen on usein hyvä kuuntelija ja saadessaan tilaa ja aikaa, jakaa myös kiinnostavia ajatuksiaan ja mietteitään läheisilleen. Ne ovat kauniita ja empaattisia piirteitä, jotka ovat vahvuutesi, ei heikkoutesi!
Kerrot, ettet ole kokenut kuuluvasi ikinä mihinkään. Mitäpä jos et vain ole löytänyt vielä niitä tärkeitä ihmisiä ympärillesi, jotka arvostavat ystävyyttäsi ja kokevat olevansa onnekkaita, kun sinä olet heidän elämässään. Osa meistä löytääkin omat sydänystävänsä myöhemmällä iällä esimerkiksi koulun vaihtumisen, harrastusten, opintojen tai kesätöiden kautta.
Muista, että sinä olet ihana ja hyvä juuri noin! Jossain on matkalla ihmisiä, jotka tulevat arvostamaan ja rakastamaan sinua juuri tuollaisena kuin olet. He eivät vaan ole vielä löytäneet luoksesi <3
Toivon sinulle lempeää ja aurinkoista kesän odotusta,
Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
