Siirry sisältöön
Annijeje 14.v

Tiedän että tänne voi vaan kirjoittaa ja kertoa tunteistaan… mutta voi ku se o vaikeeta… kun on koulua käyn jatkuvasti kuraallotilla, mutta nyt kun on kesäloma olen vähän UMPIKUJASSA mä vaan oon paikallaan päivät pitkät ku ajatukset valtaan pään. Illalla kun meen nukkumaan mä en pysty nukahtaa mä vaa valvo niin kaua kunnes nukahdan väkisin. Pahimmassa tapauksessa nukahdan itkien. Nytkin kello on 0.30 ku mä en vaa pysty. Mulla on todettu unikellossakin vikaa… mutta vaikka syön lääkkeitä ajatukset valtaavat pään. Ne ajatukset jotka valtaavat pään ovat kiusaamisesta,ahdistuksestä,toisten mielipiteistä,pelosta,huolta vanhempien väleistä,huolta kaikesta. [osa tekstistä poistettu]

MLL Ylläpito

Hei ”Annijeje”,

kirjoitit hyvin vakavista asioista ja tarvitsisit aikuisen apua. Kannustan sinua kirjoittamaan meidän nettikirjepalveluun, josta saat aikuisen vastauksen. Kirjepalvelussa saattaa olla nyt kesällä ruuhkaa, mutta kannattaa yrittää! Myös chat on auki nyt kesällä ma ja ti klo 17-20 täällä Nuortennetissä ja Lasten ja nuorten puhelin (anonyymi ja maksuton) on auki joka päivä klo 17-20.

Toivon, ettet jää yksin huoliesi kanssa! Paljon lämpöä ja halauksia sinulle, ole meihin yhteydessä!

Annijeje 14.v

En halua/uskalla lähettää kirjettä. Pitäisi kertoa vanhemmille(tietty)joka tarkoittaa että udeltaisiin että mikä on ongelma. Joka johtaisi siihen että äiti kuulustelisi minua niin kauan kunnes kerron mikä on hätänä. SE ON TODELLA AHDISTAVAA!! Syy miksi en voi kertoa äidille on se että… äiti murehtii kaikesta ja hänellä oon syytäkin. Äiti on ostanut kaupan ja on nyt yrittäjä. Edellinen omistaja jätti kunnon velat äidilleni kertomatta. Ja raha ongelmia riittää. Äiti ei pysty antamaan itsellensä palkkaa koska se menee laskuihin sekä omiin että yrityksen. Eli äiti stressaa siitä niin en halua että hän stressaa vielä enemmän. Yleensä elämme isän palkalla. Sekin raha menee ison omakotitalon, hienon autot ja laskujen maksamiseen. Eli harvoin syödään jotain muuta kuin vain leipää. Nyt alan huomata että huolehdin tosi paljon,vain siksi että se näkyy ja kuuluu. Ja äidin näkeminen kun hän tulee töistä väsyneenä tekemään ruokaa perheelle,käymään kaupassa,lenkittää koira vielä kaksi kertaa sinä iltana. Päästä vihdoin nukkumaan,mutta ei saa nukuttua koska työpaineet. Iskästä näkee että se huomaa ja koittaa auttaa äitiä,mutta yleensä iskäkin on aika väsynyt töiden jälkeen. Kun isä ei jaksa, eikä äiti tai he eivät ole kotona… minä pidän huolen pikkuveljestäni. Teen ruuan, siivoan(joka muodossa), lenkitän koiran neljä tai viisi kertaa päivässä. Silloinkin kun on koulua. Olen menossa kasille, joten koulupäivät ovat klo 08.10-15.10 ja käyn kerran viikossa töissä. Yleensä viikonloppuna kun viikolla pitää auttaa kotona. Minulle se on erittäin raskasta,mutta haluan auttaa. Ja vielä yksi juttu. Koulun kuraattori,joka oikeasti auttoi minua viime vuonna tooodella paljon. Ei ole töissä koululla enää. Uusi kuraattori on kirjaimellisesti uusi, juuri kouluttautunut, ei käytännön kokemusta vain kirjatieto. Ja vielä sen päälle kaikki jotka olivat viime vuonna kuraattorilta joutuvat mennä pyytämään että saa alottaa taas siellä käymisen,eli se ei jatku suoraan. Ja pelkään että en saa alottaa sitä uudestaan,koska en ole valmis kertomaan kaikkea esittelyssä,joten voin kuulostaa siltä että en tarvitse sitä ja sitten mulla ei oo mitää mä vaan riudun.

Vastaa aiheeseen: Umpikujassa [osa tekstistä poistettu]

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Back to top