Oon kohta 15v tyttö ja olen vanhoillislestadiolainen. Tai olin… En oo nyt pariin vuoteen uskonut melkein mihinkään, mitä uskonnossa opetetaan. Haluan erota uskonnosta, mutta mua pelottaa sanoa se vanhemmille. Ne on ite sanonu mulle että tää on mun elämä ja mun ei tarvii esittää et uskoisin, jos en usko. En vaan uskalla sanoa äidille ja isälle ku pelkään et satutan… Mut toisaalta mulla on taas niin kova halu erota tästä… Anteeks sekava teksti..
Moi.. En osaa auttaa, ku oon ite 14v ja oon samas tilantees. Tosin mua pelottaa enemmän sukulaisten ja mummun ja papan reaktio.. Mut kai pitäis muistaa, että loppujen lopuks me eletään täälä vaa itteämme varten ja kai sun vanhemmatki haluu vaan, että oot onnellinen. Mun vanhemmat tietää, että en usko Jumalaan tai en ainakaan samalla tavalla kun he, mutta tää tilanne nyt on tosi sekava tällä hetkellä.
Tällaiset asiat eivät koskaan ole helppoja. Varsinkin, jos uskonto on syvästi juurtunut perheesi elämään. Mutta olen aina sanonut (itselleni ja muille), että on parempi olla rehellinen itselleen kuin elää valheessa. Jos todella olet sitä mieltä, ettet halua kuulua vanhollislestadiolaisiin, sinulla on täysi oikeus erota uskonnollisesta piiristä. Vanhempasi saattavat pettyä, mutta kyseessä on sinun elämäsi, sinun päätöksesi. Kukaan muu ei voi elää elämääsi puolestasi, ja päättää, mihin uskot tai et usko.
Kuitenkin, varaudu kaikkeen. Parhaimpaan ja pahimpaan. Voi olla, että vanhempasi ymmärtävät hyvin. Ehkä hämmästyvät, mutta tukevat lopulta valintaasi. Tai sitten aiheesta nousee riita. Etukäteen ja perhettäsi tuntematta on vaikea sanoa. Mutta suosittelen, että jos tilanteesta tulee vähääkään ahdistava, etsi joku paikka (ystävä, sukulainen tms) jonka luokse voit mennä pahimmassa tapauksessa. Tietysti toivon, ettei tällaista varotoimea tarvita. Joka tapauksessa, anna vanhemmillesi tilaa myös keskustella kanssasi aiheesta. Puhu avoimesti, miltä sinusta tuntuu ja mitä olet mieltä, ja anna myös heidän kertoa mielipiteensä. Ei kannata turhaan alkaa polttamaan siltoja, joten yrittäkää rauhassa löytää aiheeseen yhteisymmärrys. Koska viimeistään 18- vuotiaana sinulla on sitten joka tapauksessa itsemääräämisoikeus asian suhteen.
Ei sun välttämättä tarvii erota uskontokunnasta vaikka ei usko. Taisiis niitähän on monia jotka on niiden vanhempien takii esim. ortodoksi mut ite ei silti usko eikä käy kirkossa tai mitää. En oikeen osaa vastata mutta ei sun uskonnosta välttämättä erota tarvii. Tai voithan sä aina vaihtaa jos haluut. Mun käsityksen mukaan sulla pitäis olla oikeus valita sun uskonnosta.
