Eli siis joo
Mä oon jo pitkään miettiny et haluisin olla hyvä lapsi, oikeestaan täydellinen niin et mun vanhemmat kehuis mua ja tälleen aattelis musta hyvää ja olis ylpeitä. Ja haluisin muutenki olla parempi ihminen. Mutta musta tuntuu et koska oon jo 15v ja oon kiroillu tosi paljon ja mun luonteeseen kuuluu se et oon tosi impulsiivinen ja hermostun helposti, niin pelkään et se että mä yhtäkkiä alkasin olemaan hyvä ja parempi ja täydellinen ihminen nii ei vakuuttais mun vanhempia ja ne (muut maailman ihmiset mukaanlukien) muistais kumminkin mut vaan sellasena mitä oon ollut :/
Ja oon siis tehnyt kaikkia suunnitelmia ja asettanu tavotteita mitä hyvää voisin tehdä tänään esim olla aktiivinen koulussa tunneilla mut tuntuu et jotenki epäonnistun. koska rupeen aatteleen et on liian myöhästä olla. ja kumminkin joka päivä mokaan jotenki
Öh en tiiä miks kirjotin tän ja varmaan unohinkin jotain, kiitos kun luit
Moi! Mäkin usein aattelen, että haluun muuttaa itseäni jossain ja samaistun tähän tosi paljon. Sun ei ole pakko olla jotain muuta, mitä et ole ja sun vanhempien pitäis arvostaa suo omana itsenäsi. Ymmärrän, että on aika vaikea muuttua, mutta toisaalta, et menetä mitään kokeilemalla esim. tuntiaktiivisuutta. Ehkei vanhempasi huomaa sitä heti, mutta jos rupeaa tulemaan esim. tuntiaktiivisuus merkintöjä, voithan itse muistuttaa vanhempiasi siitä. Tsemppiä 💓💓
Älkää verratko itseä kehenkään. Hyväksykää itsenne nyt sellaisena kuin olette. Eläkää tätä päivää, koska se on vain se päivä, jota voi elää. Olette nuoria. Elämä edessä. Mahdollisuudet ovat edessänne. Omilla ehdoilla.
Jos koulu huolestuttaa voit vaik sanoo opettajille et haluisit olla tuntiaktiivisempi tms ja uskon et ne haluu auttaa sua! Sit sun varmaan kannattais määritellä vähän tarkemmin et mitä sellanen ”hyvä” ihminen tekee, ja voit vaik kertoo sun suunnitelmis tai tavotteist vanhemmille :)
Onnea siulle matkaan!
Hei!
Kiitos, että jaoit sun ajatuksia. <3 Se kertoo jo paljon siitä, miten paljon pohdit näitä asioita ja haluat kehittyä ihmisenä. Se ei ole mikään pieni juttu.
Kuulostaa siltä, että sulla on paljon ajatuksia ja paineita tämän suhteen. Ootko harkinnut, että voisit käydä juttelemassa asiasta jollekin esimerkiksi koulussa? Vaikka kuraattori tai psykologi voisi olla hyvä kuuntelija ja tuki.
On ihan ymmärrettävää tuntea, että aiemmat teot tai tavat määrittelisivät sua lopullisesti, mutta totuus on että me kaikki muututaan ja kehitytään koko ajan. Se millainen olit eilen tai viisi vuotta sitten ei tarkoita, ettet voisi olla toisenlainen huomenna. Muutos ei tapahdu hetkessä, eikä sun tarvitse olla täydellinen. Se että asetat tavoitteita on jo hyvä alku! Mutta älä ole liian ankara itsellesi, jos kaikki ei mene heti täydellisesti. Oppiminen ja kasvu tarkoittaa myös sitä, että joskus mokaa ja yrittää uudelleen. Sun vanhemmat ja muut ihmiset huomaa varmasti muutoksen ajan myötä, kun teet sitä itsesi vuoksi etkä vain toisten hyväksynnän takia.
Oot arvokas just sellaisena kuin oot, ja sulla on aina mahdollisuus kasvaa ja muuttua. 💙
– Verkkari
