Hei.
Kiitos viestistäsi. Kirjoittaminen on aina hyvä tapa purkaa omia ajatuksiaan ja tunteitaan. Hienoa, että halusit jakaa mietteitäsi kirjoittamalla meille.
Ymmärsin viestistäsi, että moni asia elämässäsi on hyvin, mutta, että sinusta kuitenkin tuntuu, että jokin ei ole niin kuin pitäisi. Vaikka et aiheita avaa viestissäsi paljon, aistin viestistäsi yksinäisyyden ja ulkopuolisen olon, onkohan asia näin?
Välillä, vaikka elämässä perusasiat olisivatkin kunnossa voi tulla olo siitä, että kaikki ei ole kuitenkaan hyvin. Aina ei pysty sormella osoittamaankaan mistä olo johtuu. On kuitenkin hyvä pysähtyä välillä miettimään, miksi tuntee niin kuin tuntee ja millaisia ajatuksia pyörii omassa päässä.
Alakuloinen olo tai masentunut mieliala myös aiheuttaa sen, että haluaa eristäytyä muista ihmisistä, vaikka juuri silloin olisikin tärkeintä pysyä ihmisten lähettyvillä ja puhua omasta olostaan. Onkohan sinun lähipiirissäsi ihmistä, jolle pystyisit näistä sinun tärkeistä mietteistäsi puhumaan? Tai ehkä sinulle luontevampi tapa olisi kirjoittaa? Voit toki myös halutessasi, vaikka kirjoittaa kirjeen ja antaa sen valitsemallesi henkilölle.
Kirjoitit vielä loppuun, että tekstisi varmasti on kauhean ylidramaattinen. Kaikki mitä kirjoitit, on omia ajatuksiasi tässä elämäntilanteessa, eikä niitä ajatuksia kannata vähätellä. Tältä sinusta tuntuu juuri nyt, eikä niitä tunteita ja ajatuksia osaa kuvailla kukaan muu kuin sinä itse. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sinusta voisi jonkin ajan kuluttua tuntua aivan toisenlaiselta. Sinun ajatuksillasi on väliä!
Jos haluat pohtia kirjoituksessasi olevia mietteitä päivystäjän kanssa, voit aina soittaa nimettömästi ja ilmaiseksi Lasten ja nuorten puhelimeen (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) tai vaikka kirjoittaa meille nettikirjeen (https://lasten-ja-nuorten.kirjepalvelu.mll.fi/)
Uskalla jakaa ajatuksiasi lähimmäistesi kanssa, sinulla on oikeus voida hyvin!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
