Tervehdys,
Kiitos kun otit ensimmäisen askeleen ja kerroit pahasta olostasi tänne palstalle. Minulla herää huoli jaksamisestasi ja kertomasi perusteella sinulla on monta isoa ja raskasta asiaa elämässäsi, joista selviämiseen tarvitset ehdottomasti aikuisten apua. Kirjoitat viestissäsi, ettei kukaan vielä tiedä asiasta, ehkä olet jo alkanut itsekin pohtimaan, että asiasta olisi hyvä kertoa jollekin, hyvä sinä <3
Kerrot sairastavasi syömishäiriötä sekä satuttavasi itseäsi. Kerrot myös, että koulunkäynti tuntuu raskaalta ja vaikealta. Koet elämän hankalana ja vaikeana, mutta pelkäät kuitenkin kertomista vanhemmillesi, koska epäilet ettei sinua uskota tai oteta vakavasti.
Nämä kaikki haasteet elämässäsi kertovat siitä, että tarvitset nyt pikaisesti aikuisia ympärillesi, jotka auttaisivat ja tukisivat sinua voimaan paremmin. Vaikka nyt voi tuntua yksinäiseltä, ympärilläsi on kuitenkin ihmisiä, jotka toivovat parastasi ja haluavat auttaa jos vaan saisivat siihen mahdollisuuden. Yksin ei tarvitse pärjätä.
Muistathan, että sinä ansaitset apua itsellesi. Olet arvokas ja ainutlaatuinen ja ansaitset yhtä lailla voida hyvin kuin kuka tahansa muukin. Et voi pahalle olollesi mitään etkä ole siihen syypää.
Jo vanhemmille puhuminen tuntuu vaikealta, onko elämässäsi jotain aikuista, jolle sinun olisi helpompi jutella? Esimerkiksi kummitäti, kaverin vanhempi, koulussa terkkari tai kuraattori, kuka tahansa aikuinen, jolle sinun on turvallista jutella.
Voit myös aina soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai kirjoittaa chattiin. Olemme joka päivä auki ja meille voit soittaa mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella. Arki-iltaisin Nuorten tukilinja päivystää klo 20–24 samassa numerossa ja siltä saa ammattilaisen tukea pahan olon hetkellä.
Ethän jää yksin pahan olosi kanssa, sinä ansaitset voida paremmin <3
Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
