Kaikki alkoi siitä kun synnyin…Todella rankka lapsuus (joitakin asioita muistan todella hyvin ja loput kerrottu)ja koko peruskoulu ajan olin koulukiusattu niin henkisesti kuin fyysisesti, joista jäi mulle niin kauheat traumat,etten uskaltanut mennä ammattikouluunkaan vasta kuin 20vuotiaana ja olen ollut kaksi kertaa vakavassa parisuhteessa jotka eivät ole päättyneet hyvin.
Tämän hetkinen elämän tilanne on, että asun vakituisessa parisuhteessa mieheni kanssa ja olen kulkenut 2vuotta psykiatrilla juttelemassa elämästäni ja olen kokeillut mielialalääkkeitä, jotka ei sitten passanneetkaan minulle ja psykiatrinen lääkäri oli sitä mieltä että en tarvitse uusia lääkkeitä, mutta haluaisin kuitenkin selvittää sen, että onko mulla mahdollisuuksia parantua ilmanlääkkeitä tästä ”kaksijakoisestamielialahäiriöstä”? Tämähän on periytyvää kun isälläni on todettu sama sairaus? Ja ilmeneekö siinä sivussa paniikkihäiriöitä? Kuinka tästä kaikesta selviää?
Hei ”tyttö -91”,
olet kokenut rankkoja asioita. Koulukiusaaminen on aina niin väärin ja pahimmillaan sillä voi olla kauaskantoisia seurauksia. Voit kuitenkin olla ylpeä itsestäsi ja vahvuudestasi! Pystyit aloittamaan koulunkäynnin uudelleen ja olet hakenut ja saanut apua. Olet varmasti myös oppinut noista päättyneistä ihmissuhteista asioita, jotka ovat elämäsi varrella ja nykyisessä suhteessasi hyödyksi.
Monille ihmisille pelkät lääkkeet eivät auta, vaan rinnalle tarvitaan lääkärin ja/tai muun ammattilaisen apua, esimerkiksi terapian muodossa. Joillekin tietyt lääkkeet sopivat, joillekin eivät ollenkaan ja jotkut pärjäävät täysin ilman lääkkeitä. Ihmiset ovat myös näissä asioissa niin yksilöllisiä, että mitään varmaa vastausta kysymykseesi lääkkeistä en osaa antaa. Kannustaisin sinua juttelemaan psykiatrisi kanssa vielä.
Uskon, että Sinä selviydyt kaikesta vahvan luonteesi sekä läheisiltä ja ammattilaisilta saadun tuen avulla. Ota rohkeasti kaikki apu vastaan.
