Kirjoitin jo yhden viestin, joten varmaankin siihen voin lisätä asioita. Puhun suoraan, kiertelemättä: Koulunkäynti ei innosta tai kiinnosta muulla tavalla kuin että näen kaverit. Mut taas kavereiden seassa on niitä -ei-niin-kivoja-kavereita- jotka ovat toiselta nimitykseltään ”koulukiusaajia”. Vaikuttaa suuresti opiskeluuni, kun vielä lukioon pitäisi yrittää päästä, mutta nykyisellä keskiarvolla sinne ei ole mitään mahdollisuuksia päästä. Tänään jälleen sain kuulla vanhempien riitelyä, ensin faija nimittelee mutsia ja syyttää kaikesta jolloin mutsi alkaa syyttelemään faijaa ja tavarat lentelee. Istuin omassa huoneessani yrittäen nukkua, mutta vittuakos siitä mitään tuli.. Olin kirjoittanut viikko sitten ”viestin/kirjeen” vanhemmilleni jossa kerroin tunteistani: Koulu menee paskasti, henkisesti en jaksa enää vanhempien riitelyä. Lannistun jokaisesta negatiivisesta asiasta, syytän itseäni kaikesta, en voi itselleni mitään.. Mitä teen.. ? En luota aikuisiin, en puhu niille mitään.Vanhemmille taasen en ole kertomassa mitään, ja tuntemattomille aikuisille en ole puhumassa. Jos joudun puhumaan asioistani kasvotusten, menen lukkoon..
[osa tekstistä poistettu]
