Kiusaaminen ottaa monia muotoja

Kiusaaminen ei ole aina näy selkeässä valossa ulkopuolisille. Joskus kiusattukaan ei osaa kertoa, ketkä häntä kiusaa ja miten. Hän kuitenkin tuntee olonsa yksinäiseksi ja syrjityksi. Epäsuora kiusaaminen on juuri tätä: kätkettyä kaltoinkohtelua. Ja sitä tapahtuu huomattavasti enemmän sekä koulussa että työpaikoilla.

Epäsuoraan kiusaamiseen kuuluu esimerkiksi ulkopuolelle jättämistä, juorujen levittämistä, huomiotta jättämistä ja monia muita pieniä asioita, jotka satuttavat niiden toistuessa. Oletteko koskaan tervehtineet tuttua käytävällä saamatta vastausta takaisin? Tai huomanneet muiden huokailevan tai katsovan muualle, kun olette esittäneet mielipiteen ryhmässä? Tällaista sattuu jokaiselle ja silloin tällöin me itse teemme samoin huonon päivän perusteella. Mutta näiden pienien asioiden kasautuminen on todellinen huolenaihe.

Huomatessaan joutuvansa muista erilleen ilman tahtoa on kova kolahdus itsetunnolle. Sitä saattaa ajatella, että itsessä on jotakin vialla, kun kukaan ei halua viettää aikaa yhdessä. Silloin alkaa etsimään itsestä erilaisia piirteitä, jotka ovat johtaneet tähän. Todellisuudessa kuka vain voi joutua epäsuoran kiusaamisen uhriksi. Yleensä kyseessä on reaktioketju, johon muut osallistuvat tajuamatta sen tarkoitusta tai taustaa. Jos yksi joukosta päättää syrjiä toista, muut ottavat tästä mallia ja tilanne paisuu kiusaamiseksi. Tämä ei silti tarkoita, etteikö sitä voisi purkaa mitenkään.

Epäsuoran kiusaamisen tunnistaminen ja sen ottaminen keskusteluksi joko kotona tai opettajan kesken on tärkeää. Se ei vain helpota oloa vaan todennäköisesti pysäyttää kiusaamisen ketjun kokonaan. Lisäksi kiusaamisen ehkäisemisestä tulisi sopia sellaisten luokkatovereiden kanssa, jotka ovat valmiita muuttamaan omaa käytöstään kiusattua kohtaan. Jo se, että ottaa tämän mukaan ryhmätöihin tai syö lounasta yhdessä todistaa kaikille muille, ettei hänessä ole mitään vikaa. Parhaimmassa tapauksessa tämä edistää luokkahenkeä eikä kenenkään tarvitsisi siten pelätä ulkopuolelle jäämistä.

On ymmärrettävää, ettei ole helppoa kuvailla kokemaansa muille vaan sitä kyseenalaistaa monta kertaa. Kyse on kuitenkin siitä, mistä itsestä tuntuu muiden seurassa eikä siitä, kuinka vakavaa kiusaaminen on. Jos tuntuu, että muut toistuvasti syrjivät ja pakottavat olemaan yksin, siihen on puututtava joka tapauksessa.