Feikkiä ystävyyttä
Monella nuorella on nykyään mielenterveysongelmia. Aina puhutaan, että kun on se paras ystävä, se kaikkein rakkain vierellä, niin kaikesta selvitään. No, minulla oli ja kaikki sujui hyvin, mutta sitten ystäväni alkoi olla ylimielinen ja muutenkin, ettei hän enää antanut minun sanomisilleni mitään arvoa, vaikka kyllä sanoin hänelle tästä. Siinä kävikin sitten niin, että sain jonkin asteisen masennuksen omasta parhaasta kaveristani. Minun oli vaikea päästää hänestä irti, mutta en vain kestänyt sitä kohtelua enää. Ajattelin, että mieluummin olen aivan yksin, kun kestän tätä.
Kun kerroin, että en halua häneltä tälläistä, hän suuttui minulle ja illalla löysin itseni itkemästä nurkassa yksin elämä vastassa. Onneksi kumminkin elämä tuli sitten vastaan ja heitti minulle myös niitä ihania, hyviä asoita, jotka auttoivat minua selviämään.
Tässä minun tarinani <3
Toivon, että teistä jokainen uskaltaisi olla oma ihana itsensä ja uskoa omaan näkemykseen ja päätökseen, joka tuntuu oikealta. Tämän tekstini pointti oli, että vaikka elämä tuntuisi liian monimutkaiselta sinun ymmärrettäväksesi, liian vaikealta, et pysty siihen, niin minä lupaan, aina on joku, joka voi auttaa. Se pitää vain huomata! Kiitos, kun jaksoit lukea loppuun asti<3 tsemppiä kaikille!
–Kaikkikääntyyparhainpäin