Mitä teen peruskoulun jälkeen?
Joka lukuvuotena uusi ikäluokka on siirtymävaiheen keskellä. 9. luokkalaiset ovat kenties elämänsä isomman päätöksen edessä, kun on tullut aika valita toisen asteen jatko-opiskelu paikkoja. Tältä se ainakin meistä tuntui tuolloin. Lukuisat mahdollisuudet, kouluesittelyt, vanhempien ja opon antamat neuvot sekä kavereiden valinnat saavat päänpyörälle. Ja kaiken pitäisi huipentua kevään alussa yhteishakuun. Prosessi voi olla erittäin stressaava. Tässä tekstissä pyrimme tuomaan esille mahdollisimman läpinäkyvän ja realistisen kannanoton toisen asteen opintoihin, jotta sinä voisit varmistua oman valintasi suhteen. Lisäksi peilaamme myös omia kokemuksia 9. luokan ajoilta.
Lukio vai ammattikoulu? Tämä kysymys on keskeisin osa koko prosessia. 9. luokan alussa vain murto-osalla on edes idea mitä nämä oppilaitokset oikeasti ovat ja tutustuminen näihin lähtee ruohonjuuri tasolta. Hyvin nopeasti kuitenkin kullekin kehittyy omat alustavat mielipiteet molemmasta oppilaitoksesta. Ei saa myöskään unohtaa legendaarista piikittelyä lukiota sekä amista kohtaan. ”Lukiosta valmistuu kaupankassalle”, ”amislaiset ne vaan tienaavat enemmän” jne. Älä kuitenkaan anna näiden missään nimessä vaikuttaa päätökseesi, vaikka jotkin ystäväsi saattaisivat kritisoida valintaasi.
Monet eivät osaa päättää kumpaa oppilaitosta valita. Toki kaksoistutkinto on mahdollinen vaihtoehto, missä yhdistyy molempien maailmojen parhaat puolet, mutta jos ehdottomasti haluat keskittyä vain yhteen, niin puntarointi menee vaikeaksi. Kaksoistutkinnosta hieman myöhemmin. Lukio määritellään netissä yleissivistäväksi oppilaitokseksi ja sitä se myös tosiaan on. Joudut opiskelemaan ainakin jokaista ainetta yhden kurssin verran. Se saattaa tuntua turhauttavalta, koska sinua ei saata juuri kiinnostaa aine, mutta koska lukio on yleissivistävä, niin jokaista ainetta on enemmän tai vähemmän. Lisäksi lukio on mielestämme suunniteltu epäsuorasti sellaisille henkilöille, jotka vielä miettivät mikä se tulevaisuuden ammatti voisi olla.
Kun siirrytään ammattikoulun puolelle, kouluarki muuttuu käytännönläheiseksi ja entistäkin monipuolisemmaksi. Ammattikoulussakin opetetaan yleisaineita, mutta esimerkiksi jos opiskelet sähköasentajaksi, ei sinun tarvitse miettiä hetkeäkään vaikkapa filosofian tai psykologian opiskelua. Yleisaneiden kokeet tulevat oleman samassa muodossa kuin peruskoulussakin, mutta muuten sinua tullaan arvioimaan näyttötöiden kautta, jotka todistavat kuinka hyvin hallitset tietyn asiakokonaisuuden käytännön suorituksilla. Jos sinulla on jokin tietty ammattiala, jota olisit kiinnostunut opiskelemaan käytännönläheisesti ammattikoulu alkaa kuulostamaan siis erittäin hyvältä valinnalta.
Ammattien lukuisa määrä voi aiheuttaa epäselvyyttä siitä, mitä itse haluaa tehdä isona. Paras keino löytää itselleen sopiva ammatti on olla aktiivinen ja tutustua mahdollisimman moneen eri vaihtoehtoon. Jopa niihinkin vaihtoehtoihin, jotka eivät välttämättä pintapuolisesti tunnu kiinnostavan. On hyvä myös pohtia omia vahvuuksiaan ja sitä kautta tutkia, missä ammatissa niitä voisi parhaiten hyödyntää ja soveltaa. Jos koet olevasi hyvin sosiaalinen ja ulospäin suuntautunut, on asiakaspalvelu ala mahdollisesti tarkoitettu juuri sinulle. Tai jos talous ja numerot kiinnostavat, niin kannattaa miettiä kauppa-alalle hakemista.
Kouluissa yleensä järjestetään eri tapahtumia, joissa eri ammattien edustajat tulevat kertomaan omasta työstään. Näihin tilaisuuksiin kannattaa aina mennä tutustumaan, sillä sitä ei ikinä tiedä, jos kiinnostuisikin uudesta ammatista. Loppujen lopuksi ihmisen elinikä on hyvin pitkä, joten aikaa on paljon useiden eri ammattien harjoittamiseen. Harva muutenkaan nykyään toimii samassa ammatissa koko elämänsä. Ole siis aktiivinen ja pidä kaikki vaihtoehdot avoimina.
Kun itse aloitin 9. luokan ajatus toisen asteen opinnoista tuntui hyvinkin kaukaiselta ajatukselta. En juurikaan tiennyt miten lukio toimii kokonaisuutena saatikka ammattikoulu. Oikeastaan ainoat alkukäsitykset molemmista olivat juuri nämä kuuluisat stereotypiat mitä heitellään tuon tuosta. Ensimmäisten opo tuntien jälkeen kuitenkin tämä muuttui ja sain jo vähän paremman käsityksen mistä on kyse.
Olin alusta asti melko varma valinnastani lukion vai amiksen suhteen. Lukio oli lähtökohtainen valinta kohdallani ja en juurikaan edes pyöritellyt toista vaihtoehtoa mielessä. Yhdessä vaiheessa kaksoistutkinnon vaihtoehto kävi kyllä mielessä. En kuitenkaan oikein ollut varma minkä alan valitsisin amiksessa, joten idea kaksoistutkinnosta kuivui kasaan melko nopeasti.
Silti teoriassa lukio kuulosti hirveän rankalta ja koko oman opiskelun mullistavalta. Toki sitä se tavallaan on, mutta ei läheskään niin paljon kuin annetaan olettaa. Omalla kohdalla lukio toi paljon paremmin esiin tavat, joilla opin paremmin ja voin enemmän vaikuttamaan opetusmenetelmiin. Peruskoulussa ollaan sidottuna hyvin tiukasti opetussuunnitelmaan ja aineen opettajan menetelmiin. Jos et tunnu oppivan ja et pääse täyteen potentiaaliisi: voi voi. Ensimmäisen pienen shokin jälkeen lukio opinnot alkoivat sujumaan mallikkaasti ja nyt voin sanoa, että lukio on paljon mielekkäämpi kuin peruskoulu kaikin puolin.
Minun kohdallani prosessi oli yleisesti katsottuna melko suoraviivainen ja vaivaton. En juurikaan joutunut ravailemaan opon luona kyselemässä tai pohtimassa eri vaihtoehtoja. Jos sinä kuitenkin olet siinä tilanteessa, että et tiedä ollenkaan mihin suuntaan mennä, opo on ehdottomasti ensimmäinen paikka mihin kannattaa mennä. Hän osaa antaa puolueettoman näkökulman ja rehellisen mielipiteen sen suhteen mitä sinun kuuluisi tehdä tilanteessasi.