Ulkonäköpaineet - Nuoren kertomana
Osa 1.
Olen pienestä asti aina ihaillut kaunista hymyä. Minulla ei valitettavasti ollut luontevasti suorat hampaat. Monien vuosien aikana toivoin siihen asiaan muutosta, mutta en uskaltanut sanoa läheisille asiasta.
Muistaakseni en välittänyt asiasta, kunnes toiset ihmiset siitä mainitsivat. Kukaan ei pilkannut minua silloin, mutta minulta kyseltiin asioita, kuten: “Miksi sun hampaat näyttävät tolta?” ja “Voitko näyttää hampaitasi?”. Minusta tällaiset kysymykset tuntuivat painostavilta, sillä minä en edes pystynyt hymyillä normaalisti läheisten edessä. Syynä siihen oli se, että minun vinot hampaat näkyi aika helposti.
Ajan kuluessa päätin jossain vaiheessa kertoa asiasta lähelle ystävälleni. Hän tosiaan kehotti minua kertomaan äidille asiasta, jotta asialle voitaisiin tehdä jotain. En kuitenkaan uskaltanut. Minua nolostutti ottaa asia esille. Ajattelin pääni sisällä, että olen ainoa kenellä on näin rumat hampaat ja että ammattilaiset järkyttyisivät, jos näkisivät hampaani.
Eräs päivä sen jälkeen, kun äiti oli itse käynyt hammaslääkärissä, minulle tuli kirje hammaslääkärille tarkastukseen. Eli en itsenäisesti hakenut sitä apua, apu tavallaan tuli minulle. Äiti tosiaan aavisti, että en pitänyt hymystäni, sillä aina kyselin äidiltä: “Onko minulla jossain vaiheessa tulossa aika hammaslääkärille?” ja äiti vastasi: “Sattuuko hampaisiin?”, johon vastasin “Ei, ihmettelin vain”. Muistan ajatelleeni, että hammaslääkäri sanoisi että minulle pitäisi laittaa hammasraudat. Niin siinä kävikin.
-Lili
Millaisia paineita some tai muut mediasisällöt luovat nuorille? Miksi ulkonäköpaineita tulee? Miten paineista voisi puhua avoimesti ja niin, että ne eivät hallitse elämää? Jaksossa vieraana ovat kaksi nuorta ja Nuortennetin työntekijä sosiaalipsykologi Eve-Linda Lassila.