Yliopistossa opiskelu

Minkälaista on opiskella yliopistossa?

Kevään toinen yhteishaku alkaa 17.3.2022. Yhteishaku kestää kaksi viikkoa, ja sen aikana moni nuori aikuinen hakee yliopistoon ja ammattikorkeakouluun. Hakeminen on itsessään hyvin helppoa, mutta mistä tietää minne hakea ja missä järjestyksessä? Entä mitä jatko-opinnot edes pitävät sisällään?

Opiskelen itse kolmatta vuotta valtiotieteitä Helsingin yliopistossa, joten jouduin tekemään saman valinnan kolme vuotta sitten. Opiskelupaikan valitseminen on nuorelle aikuiselle suuri ja vaikea päätös, ja siitä stressaaminen tai jännittäminen on täysin normaalia. Siihen, mihin kouluun sinun kannattaa hakea, on kuitenkin vain yksi, valitettavasti hyvinkin oman tulkinnan varassa oleva vastaus: Siihen kouluun tai sille alalle, joka tuntuu itsestäsi oikealta. Suurin osa nuorista ei ensimmäisen yhteishaun koittaessa tiedä, minne haluaa hakea. Moni meistä on kiinnostunut useammasta kuin yhdestä aihepiiristä ja näin ollen voi tuntua mahdottomalta päättää mikä aine kiinnostaa eniten. Oikea vastaus selviää vain kokeilemalla. Monen meistä kohdalla oma intuitio on kuitenkin osoittanut juuri oikeaan suuntaan.

Kannattaako minun hakea yliopistoon?

Kuka tahansa voi hakea yliopistoon. Sinne hakevan on vain oltava valmis tekemään paljon töitä sekä sisäänpääsyn että opinnoissa menestymisen eteen. Yliopistossa jokainen opiskelija voi suunnitella arkensa itse ja olet vapaa opiskelemaan, tekemään töitä ja osallistumaan opiskelijatapahtumiin juuri silloin kun itsellesi sopii. On kuitenkin tärkeä muistaa, että vapaus tuo mukanaan suuren määrän vastuuta. Kukaan ei myöskään kädestä pitäen muistuta sinua tehtävien palauttamisesta, kurssi-ilmoittautumisista tai terveydenhuoltomaksun maksamisesta.

Yliopistossa voi opiskella kymmeniä, ellei jopa satoja, eri aloja ja jokaiselle opinnoista kiinnostuneelle löytyy varmasti oma kiinnostava ala. Suurin osa yliopisto opinnoista on melko teoreettisia. Tämä tarkoittaa sitä, että keskitytään oppimaan miten asiat toimivat pikemminkin kuin siihen, miten joku tietty asia käytännössä tehdään. Tämä kuitenkin vaihtelee paljon eri alojen välillä. Lääkiksessä opiskelu on hyvin käytännöllistä, kun taas omat opintoni keskittyvät siihen, miten yhteiskunta ja oikeusjärjestyksemme toimii ja mitkä asiat vaikuttavat niiden toimintaan. Yleisesti ottaen sanoisin, että yliopistossa viihtyy parhaiten se, joka koko ajan haluaa oppia uutta.

Mitä yliopistossa tehdään?

Yliopistossa voi suorittaa kandidaatin ja maisterin tutkinnon. Kaikki suorittavat ensin kandidaatin, ja voivat siitä halutessaan jatkaa maisterin tutkintoon. Kaikista intohimoisimmat voivat vielä tämän lisäksi väitellä tietyn aiheen tohtoriksi, mutta se on melko epätavallista. Kandidaatin ja maisterin tutkinnon suorittamisen kuuluisi suositusten mukaan kestää n. 5 vuotta. On kuitenkin erittäin tavallista, että opinnot venyvät hieman pidemmiksi. Moni lähtee vaihtoon, on aktiivinen ainejärjestöissä ja neuvostoissa, pitää hauskaa opiskelijatapahtumissa ja käy töissä opintojen ohella. Kiire ei siis missään nimessä ole, ja jokainen tekee niin kuin itse parhaaksi näkee.

Yliopistossa suoritetaan kursseja, joista saa tietyn määrän opintopisteitä. Kandidaatin tutkintoa varten tarvitsee 180 opintopistettä. Kurssien sisältö ja tehtävät vaihtelevat paljon eri alojen välillä. Valtiotieteitä opiskellessa tehdään paljon projektiluontoisia ryhmätöitä, luetaan paksuja kirjoja ja kirjoitetaan esseitä. Luemme myös paljon tieteellisiä artikkeleita ja näin ollen jonkinlainen englannin kielen osaaminen on melko tärkeää. Suoritan tällä hetkellä projektinhallinnan kurssia, jossa keskustelemme mm. ympäristöystävällisistä ja kestävistä keksinnöistä sekä siitä, miten niitä voisi soveltaa julkisen sektorin kehityksessä.

Hyvin oleellinen osa opiskelijaelämää on kuitenkin kaikki ainejärjestöjen ja ylioppilaskuntien järjestämät tapahtumat. Tapahtumia löytyy ihan joka lähtöön ja kaikista innostuneimmat löytävät itsellensä ohjelmaa vähintään joka viikko. Tyypillisiä ainejärjestöjen järjestämiä tapahtumia ovat erilaiset leikkimieliset urheilukisat eri tiedekuntien välillä, aprot (baarikierros), sitsit (akateeminen pöytäjuhla) ja kaikenlaiset matkat eri puolelle Suomea ja maailmaa. Meidän ainejärjestömme oli vuonna 2020 lähdössä Kuubaan. Tämä kuitenkin peruuntui koronan takia.

Miksi hakea yliopistoon?

Yliopistossa sinulla on mahdollisuus tavata hyvin saman henkisiä ihmisiä kuin sinä itse ja moni luo itselleen ihmissuhteita, jotka kestävät läpi elämän. Opiskellessa itsenäistyy ja oppii tuntemaan itsensä ja etenkin akateemiset vahvuutensa ja heikkoutensa paremmin.  Yliopistossa on myös mahdollista lukea juuri sen aiheen kursseja, josta on eniten kiinnostunut ja muokata tutkintonsa sisältöä oman maun mukaan, jopa tiedekunnan rajojen ulkopuolella. Voit halutessasi pääaineesi lisäksi esim. opetella uuden kielen, opetella koodaamaan, osallistua kansainvälisiin seminaareihin ja hakea tutkimusryhmiin. Yliopistossa kannustetaan myös vahvasti analysointiin, kriittiseen ajatteluun ja kyseenalaistamaan niitä asioita, jotka jo tiedämme. Tämä on mm. työelämässä menestymisen kannalta tärkeää. Yliopistotutkinnon omaavalla on yleisesti ottaen myös hyvin suopeat uramahdollisuudet.

Kuten jo aiemmin mainitsin, jatko-opintopaikan valitseminen on vaikea päätös. Sitä tehdessä täytyy pitää mielessä, että mikään ei ole lopullista. Opinnot voi aina jättää kesken ja opiskelupaikkaa voi aina vaihtaa, jos ei alkuperäinen valinta tunnukaan oikealta. On kuitenkin tärkeä muistaa, että kaikki opiskelu ja oman osaamisen laajentaminen on hyvästä, oli ala mikä hyvänsä.

Näillä sanoin toivotan onnea yhteishakuun kaikille yliopistoa harkitseville ja sinne haluaville!

Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä?

Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä?

Erika

Nuortennetin toimittaja

Aiheeseen liittyvät

Apua ja tukea

Osallistu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.