Oppimisvaikeudet

Mun numerot on aina ollut tosi hyviä. Siksi kukaan ei osannut epäillä, että mulla olis oppimisvaikeus, kunnes kielissä alko tulee isoja vaikeuksia.

Oppimiseen vaikuttavat monet asiat kuten unen määrä, ravinto sekä oma olotila. Masennus, huolet ja ilot voivat vaikuttaa oppimiseen ja keskittymiseen. Joskus keskittymisen vaikeuksien taustalta voi löytyä oppimisvaikeus.

Oppimisvaikeudet ovat yleisiä. Arviolta 20–25 prosentilla ihmisistä on oppimisvaikeuksia, jos mukaan lasketaan kaikki mahdolliset oppimisvaikeudet. Vaikeuksia voi olla esimerkiksi lukemisessa, kirjoittamisessa, keskittymisessä tai tilan hahmottamisessa.

Oppimisvaikeuksilla ei ole yhteyttä henkilön lahjakkuuteen tai älykkyyteen. Oppimisvaikeuksia omaavalla on vain erilainen tapa oppia asioita. Oppimisvaikeudet ovat henkilön ominaisuus, kuten ruskeat hiukset tai hymykuopat. Vaikeudet oppimisessa ovat usein perinnöllisiä, eli ne ovat olleet henkilöllä jo syntymästä lähtien. Myös esimerkiksi onnettomuudessa syntyneet aivovammat voivat aiheuttaa oppimisvaikeuksia.

Jos oppimisessa ilmenee hankaluuksia, tulee niihin puuttua heti. Näin itse säästyy turhautumisen tunteelta, sillä usein oppimisvaikeuksia omaavat tuntevat olevansa muita tyhmempiä tai huonompia. Kun asialle saa selityksen ja apua, jokapäiväinen elämä helpottuu. Tärkeintä on, ettei jää vaikeuksien kanssa yksin.

Erilaiset oppimisvaikeudet

”Meidän luokalla oli yks poika, joka aina häiritsi tunneilla, ja kaikki luuli, ettei sitä kiinnosta koulu yhtään. Sit selvis, että sillä olikin keskittymisvaikeuksia.”

Onko sinulla ollut hyvin usein vaikeuksia esimerkiksi lukemisessa, kirjoittamisessa tai asioiden hahmottamisessa? Tai onko sinun jatkuvasti ollut vaikea keskittyä koulutunneilla tai kotona tehdessäsi kotitehtäviä? Jos vastasit kyllä, lue eteenpäin. Mieti lukiessasi myös:

  • Tunnistatko alla olevista listoista itseäsi kuvaavia asioita? Kuinka monta? Vielä muutaman kohdan löytyminen ei tarkoita, että sinulla olisi kyseinen vaikeus, mutta mitä useampi kohta täyttyy, sitä suurempi todennäköisyys on.
  • Onko suvussasi oppimisvaikeuksia? Oppimisvaikeudet ovat usein perinnöllisiä.
  • Jos löysit itsesi listan useasta kohdasta, kannattaa asia tarkistaa. Katso lisää kohdasta ”Apua oppimisvaikeuksiin”.

Lukivaikeudet (lukihäiriö)

Lukivaikeus tarkoittaa vaikeuksia kirjoittamisessa, lukemisessa tai luetun ymmärtämisessä. Vaikeus voi ilmetä joko yhdellä näistä alueista tai monella. Henkilöllä voi siis olla vaikeuksia esimerkiksi kirjoittamisessa, mutta lukeminen voi sujua hyvin. Kuitenkin on hyvä muistaa, että monella ihmisellä voi välillä olla vaikeuksia näillä alueilla, mutta vaikeuksien ollessa jatkuvia ja niiden hankaloittaessa elämää, on asia hyvä selvittää.

Lukivaikeudesta voi olla kyse, kun:

  • Lukeminen ja/tai kirjoittaminen on hidasta ja hankalaa.
  • Tekstissä on paljon kirjoitusvirheitä ja sanat ovat hassussa järjestyksessä.
  • On vaikea käyttää välimerkkejä, kuten pisteitä, huutomerkkejä ja pilkkuja.
  • On vaikea kirjoittaa sujuvia lauseita.
  • On hankala ymmärtää matematiikkaa.
  • Sivun lukemiseen menee kauemmin aikaa kuin muilla.
  • On vaikea miettiä, milloin tulee iso ja pieni alkukirjain.
  • Vieraiden kielten oppiminen tuntuu vaikealta ja vaatii aikaa.
  • On välillä vaikeaa erottaa kirjaimia toisistaan.
  • On vaikea huomata omia kirjoitusvirheitään.
  • Lukiessa rivi tuntuu hyppivän tai kirjaimet tuntuvat vaihtavan paikkaa.
  • On inhottavaa lukea ääneen.

Jos tunnistit itsesi kohdista, voit tehdä pikalukitestin, joka alustavasti tunnistaa lukivaikeuden. Testin löydät klikkaamalla oikealla olevaa linkkiä.

Keskittymisen vaikeudet

Aina ei jaksa keskittyä oppitunnilla tai ryhmässä. Osa keskittymisvaikeuksista voi liittyä keskushermoston toiminnallisiin häiriöihin. Opettajien arvioiden mukaan keskittymiseen liittyviä vaikeuksia esiintyy noin 15 prosentilla lapsista.

Keskittymisvaikeuksista saattaa olla kyse, kun:

  • On vaikea keskittyä. Keskittyminen katoaa helposti, jos jokin vie huomion (esimerkiksi joku pudottaa kirjan).
  • Vaipuu omiin ajatuksiin kesken kaiken.
  • On vaikea kuunnella mitä sanotaan.
  • Ei kuuntele ohjeita loppuun asti.
  • Koulutehtävissä on runsaasti huolimattomuusvirheitä.
  • On vaikea kiinnittää huomiota yksityiskohtiin.
  • On hankalaa keskittyä ja suunnitella asioita.
  • On vaikea aloittaa kotitehtävien tekoa.
  • Tekee mieli jatkuvasti vältellä koulutehtävien tekemistä.
  • Pitkät tehtävät tuntuvat uuvuttavilta.
  • Tehtävien tekemiseen tarvittavat esineet kuten kumit ja kynät katoavat helposti.

Hahmottamisen vaikeudet

Asioiden hahmottaminen tapahtuu aistien, kuten näkö-, tunto- tai kuuloaistin, avulla. Niiden avulla keskushermosto luo kuvaa tulevista asioista. Kun henkilöllä on vaikeuksia hahmottamisessa, hänen aistinsa toimivat normaalisti, mutta niiden välittämä kuva on vääristynyt. Tästä syystä kokonaiskäsitys asioista jää puutteelliseksi tai vääristyy. Hahmottamisen vaikeus voi liittyä myös lukivaikeuteen.

Hahmottamisvaikeuksista saattaa olla kyse, kun:

  • Ei aina osaa tulkita näkemäänsä oikein.
  • Ei aina käsitä kuulemaansa oikein.
  • Kokee karttojen lukemisen vaikeaksi.
  • Ei erota kuviota taustastaan, muotoja ja suuntia toisistaan, esimerkiksi b ja d menevät sekaisin.
  • Kokee vaikeaksi ajan, kuten kellon, viikonpäivien tai kuukausien, hahmottamisen.
  • Ei erota toisistaan äänteitä tai samankaltaisia ääniä.
  • Kokee matematiikan vaikeaksi.
  • Tekee huolimattomuusvirheitä.
  • Kokee liikuntatunnit ryhmässä vaikeiksi.
  • Kokee vaikeaksi opetuksen seuraamisen taululta.
  • Ei osaa arvioida kuinka lujasti kaverista voi ottaa kiinni, tai reagoi itse voimakkaasti tai heikosti kosketukseen.
  • Ei aina tiedä, mitä kehonosaa kosketetaan.
  • Kokee vaikeaksi uusien liikkeiden oppimisen.