Kesälomayksinäisyys – Mistä se johtuu ja miten sitä voi ehkäistä?

Ei ole mitenkään tavatonta, että nuori kokee itsensä yksinäiseksi kesäloman koittaessa. Kavereilla saattaa olla muuta puuhaa, kun he ovat esimerkiksi reissussa tai kesätöissä – jos kavereita ylipäätään on. Kesälomansa kotona viettävä nuori voi kokea tällöin olevansa yksin asian kanssa, kun sosiaalisessa mediassa kaikki näyttävät olevan jossain muualla kavereidensa kanssa.

Tämän vuoksi teinkin kyselyn kesälomayksinäisyydestä, johon vastasi jopa yli 20 nuorta. Heistä suurin osa oli kokenut kesälomalla yksinäisyyttä ainakin jossain määrin.

Kyselyn mukaan nuoret kokevat yksinäisyyttä enimmäkseen silloin, kun joko kaverit, tai itse on jossain muualla. Useimmat ovat esimerkiksi huomanneet sosiaalisesta mediasta, että kaikki muut ovat jossain pitämässä hauskaa, eikä itseä ole kutsuttu mukaan. Myös se, ettei ole mitään tekemistä, saattaa aiheuttaa yksinäisyyden tunteen. Aina yksin jääminen ei edes ole itsestä kiinni, kun on vielä nuori ja vanhemmat päättävät vaikka mennä reissuun jonnekin kauas, missä ei ole kavereita. Tämä saattaa luoda nuorelle tunteen siitä, että hänet yritetään eristää muista nuorista, vaikka tämä ei varmastikaan ole yhdenkään vanhemman tarkoitus.

Itse voin samaistua hyvin paljon näihin kokemuksiin. Kesälomalla tuntuu välillä olevan erityisen vaikeaa sopia tapaamisia kavereiden kanssa. Lisäksi tulee välillä surullinen olo, kun näen sosiaalisessa mediassa kavereiden päivityksiä siitä, kun he ovat toisten kavereiden kanssa ja itse olen yksin kotona. Monella kaverillani oli tänäkin vuonna mm. kesätöitä, tai muuten vain paljon menoja. Sitten kun muilla olisi aikaa, saattaa itselle tullakin jotain menoja, tai perheen yhteinen reissu jonnekin. Itse en nykyään enää juurikaan pidä matkustelusta, koska mieluummin vietän aikaa Suomessa kotona tai kavereiden kanssa. Välillä ulkomailla ollessa tuntee itsensä todella yksinäiseksi ja kaipaa jotain muuta kuin perheen seuraa.

Syyksi kokemaansa yksinäisyyteen monet nuorista kertoivat sen, ettei heillä ole kavereita, tai niitä on vain vähän. Joidenkin kohdalla ne vähäiset kaverit myös asuivat liian kaukana, tai kesäloman alkaessa ei vain enää ollut juuri kontakteja muihin nuoriin. Useampi nuorista myös kertoi tuntevansa olonsa erilaisiksi. On ikävää, kuinka niin monet kokevat olonsa erilaiseksi, mutta valitettavasti voin itsekin siihen samaistua. En kuitenkaan usko, että kukaan on oikeasti niin erilainen, koska kaikki me olemme erilaisia. Vaikka jokin asia meitä erottaisi, niin toinen yhdistää. On kuitenkin ymmärrettävää, että kun ei ole kavereita, eikä sitä kautta voi saada hyväksyntää, tuntee olonsa herkästi erilaiseksi tai vääränlaiseksi.

Suurin osa kyselyyn vastanneista on yrittänyt jo lievittää yksinäisyyttään. Koenkin hyväksi tavaksi, ettei yksinäisyyteen jää vellomaan. Aina yksinäisyyden tunteitaan ei tarvitse kuitenkaan pakoilla, vaan ne voi kohdata ja pohtia, mistä ne johtuvat. Yksinäisyydelle voi tehdä jotain sen sijaan, että yrittää saada aina ajatukset pois siitä.

Kyselyn vastaajat ovat saaneet vähennettyä yksinäisyyttään mm. tekemällä jotain muuta. Esimerkiksi töiden tekeminen tai harrastukset, kuten maalaaminen, voivat viedä ajatukset muualle. Jotkut myös kertoivat kokeneensa toimivaksi tehdä listan asioista, joita tehdä päivän aikana, niin ei ehdi kokemaan itseään yksinäiseksi.

Kavereiden puutteessa myös perheen seura auttaa, joka onkin suuri etuoikeus kaikille niille, joilla on turvallinen ja hyvä perhesuhde. Itsekin juttelen paljon perheenjäsenille. Se on hyvä tapa lievittää yksinäisyyttä, koska se oikeasti auttaa siihen, eikä vain siirrä ajatuksia pois siitä. Omaan perheeseeni kuuluu lisäkseni kaksi vanhempaa ja useampi pikkusisarus, jonka vuoksi en ole oikeastaan ikinä yksin. Tavallaan se on mukavaa, kun löytyy aina seuraa, vaikka välillä sitä kaipaisi ihan vain yksin oloa.

Perheen seura ei kuitenkaan valitettavasti voi korvata ystävien seuraa, koska omanikäisten kanssa ajan viettäminen on kuitenkin ihan erilaista ja kavereiden kesken on ihan omat jutut. On kuitenkin etuoikeus, että on tällainen mahdollisuus perheen kanssa juttelemiseen, koska kaikilla ei valitettavasti niin ole.

Joitakin Nuortennetin lukijoita on auttanut netissä muille ihmisille keskustelu. Netti onkin hyvä paikka, johon voi tarvittaessa aina mennä juttelemaan. Esimerkiksi Nuortennetti on tähän hyvä paikka, koska sen keskustelupalstalta voi löytää paljon samanhenkisiä juttukavereita. Nuortennetistä voi löytää myös tekemistä ja vinkkejä yksinäisyyden lievittämiseen.

Netin välityksellä keskustellessa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai keskustelupalstoilla, aivoihin välittyy kuitenkin vain rakkaushormoni serotoniinia ja dopamiinia, jotka tuottavat hetkellistä mielihyvää. Siitä ei kuitenkaan saa oksitosiinia, joka on toisten läheisyydestä ja läsnäolosta syntyvä hyvän olon hormoni. Netistä voi siis saada seuraa, mutta lopulta saattaa silti tulla surullinen ja ahdistunut olo, koska ei saa oksitosiinia. Sen vuoksi onkin tärkeää, että jokaisella on edes yksi ihminen, jonka kanssa aina keskustella ja viettää aikaa. Onneksi oksitosiinia voi saada kuitenkin myös mm. eläinten paijailusta tai nauramisesta.

Kesälomalla koettu yksinäisyys on vaikuttanut melkein kaikkiin nuoriin jollakin tavoin negatiivisesti, esimerkiksi tekemällä kesälomasta tylsemmän. Parasta olisikin siis yksinäisyyden kannalta yrittää tutustua muihin nuoriin ja rohkeasti sopia tapaamisia kesälomallakin. Tämä voi kuitenkin olla helpommin sanottu kuin tehty. Jos haluaa yrittää lisätä ihmiskontaktejaan kesällä ja tutustua uusiin ihmisiin, voi muiden nuorten seuraan hakeutuminen onnistua esimerkiksi menemällä nuorille suunnattuihin tapahtumiin tai kesäleireille.

Aina ei kuitenkaan välttämättä löydy samanhenkistä kaveria, tutustuminen on hankalaa, tai tapaamisia nykyisten kavereiden kanssa ei vain saa sovittua. Sekin on ihan okei, eikä siitä kannata alkaa syyttämään itseään, koska tuollaiset asiat ovat usein tuuristakin kiinni. Toivon kaikille kuitenkin tsemppiä yksinäisyyteen ja monia iloisia hetkiä vielä loppukesälomaan!