Siirry sisältöön
huuh

Minulla ei ole käytännössä yhtään oikeaa kaveria… Olen jo lukiossa abiturienttina ja lukulomat ovat juuri alkaneet. En ole viime vkl jälkeen nähnyt ketään, muutenkin vain koulussa viimevuoden aikana ihmisiä voinut nähdä. Harrastan omia harrastuksiani ulkopaikkakunnalla joten en sieltäkään saa kavereita sillä heillä on omat kaverinsa yms. Koulussa liikuin samassa porukassa, jonka kanssa tuli vielä pari vuotta sitten touhuttua vapaa-ajallakin mutta nykyään seurani ei heille kelpaa. Viikonloppuisinkaan en yleensä ketään näe sillä en ole kovin aktiivinen juoksentelemaan viinan perässä baareissa.

Onneksi minulla on sentään tuo harrastus jonka takia olen jaksanut. Ilman harrastusta illat ja viikonloput olisivat vain entistä tylsempiä… Olen myös useasti kysellyt ihmisiä kanssani ulos, mutta aina he keksivät jonkin syyn eivätkä voi/jaksa tehdä mitään kanssani. En enää tiedä mitä voisin tehdä toisin, jotta saisin edes jotain tekemistä vapaa-ajalleni harrastusten ulkopuolella edes pari kertaa kuukaudessa.
Olen myös todella ujo ja hiljainen luonteeltani joten en ilmaise itseäni(mielipiteitä) suurissa porukoissa kovinkaan useasti. Luulen että luonteeni takia minua pidetään tylsänä kaverina eikä sen takia kutsuta mihinkään…..

Sielunystävä

Minulla on juuri samat ongelmat. Olen parhaillaan abiturienttina myös ja voin sanoa, että kirjoituksiin valmistautuminen ei auta tilannetta mitenkään. Ystävät tekevät yhä vähemmän sosiaalisia-asioita, koska aika menee lukemiseen ja siihen halutaan panostaa. Tosin ei minullakaan ystäviä ole.

En usko, että kannattaa huolestua ujoudesta, hiljaisuudesta, tai eristäytymisestä. Yleensä ihmiset, jotka etenevät hitaasti ystäväsuhteisiin saavat niitä enemmän tärkeitä ja pitkäkestoisia ystävyyssuhteita kuin ne, jotka hallitsevat karismaattiset taidot, eli ne, joilla ystäviä on enemmän kuin puhelimessa appseja. Olet parhaassa iässä ystäviensaannin kannalta!

Omasta mielestäni baareissa juokseminen ei ole hyvä tapa sosialisoitua ja pikainen elokuvavisiitti ystävän kanssa keskeskustassa on monta kertaa parermpi asia kuin känninen ilta ”kaveriporukassa”, josta et edes kaikkia tunne. On turha ottaa paineita siitä, että ei sovi massaan, vaan on tärkeää elää elämää niinkuin itse tuntuu hyvältä, näin varmistaen onnellisen elämän sillä tavalla, joka itselle toimii. En suosittele baarissa käymistä jos ahdistaa. Enkä oikeastaan suosittele ollenkaan.

Mitä ystävyteen tulee, on otettava huomioon, että ystäviä voi löytää mistä vain. Itse koen suureksi rasitukseksi pienen kiinnostukseni tyypillisimpiin ajanviettotapoihin, esimerkiksi perjantaina baarii tai penkkaribileet luokkalaisella eivät ole minulle. Tässä kuvaan astuu esimerkiksi internet, josta voit löytää kivoja juttukumppaneita illan hiljaisuun tunteihin.

Tapaan ajatella, että jos en jonnekkin koe kuuluvani, niin miksi löytäisin sieltä myöskään kaltaisiani. Harrastuksista tyypillisesti löytyy ystäviä, jotka jakavat ainakin yhden kiinnostuksen kanssasi, mutta kuten sanoit: et ole päässyt puusta pitkälle. Ei kumminkaan kannata koskaan tuomita omia mahdollisuuksiaan, vaan kannattaa tarttua jokaiseen tilaisuuteen silmät auki ja hymyssä suin!

– Yksinäinen Abiturientti

Vastaa aiheeseen: Aia yksin ):

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Back to top