Minulla on juuri samat ongelmat. Olen parhaillaan abiturienttina myös ja voin sanoa, että kirjoituksiin valmistautuminen ei auta tilannetta mitenkään. Ystävät tekevät yhä vähemmän sosiaalisia-asioita, koska aika menee lukemiseen ja siihen halutaan panostaa. Tosin ei minullakaan ystäviä ole.
En usko, että kannattaa huolestua ujoudesta, hiljaisuudesta, tai eristäytymisestä. Yleensä ihmiset, jotka etenevät hitaasti ystäväsuhteisiin saavat niitä enemmän tärkeitä ja pitkäkestoisia ystävyyssuhteita kuin ne, jotka hallitsevat karismaattiset taidot, eli ne, joilla ystäviä on enemmän kuin puhelimessa appseja. Olet parhaassa iässä ystäviensaannin kannalta!
Omasta mielestäni baareissa juokseminen ei ole hyvä tapa sosialisoitua ja pikainen elokuvavisiitti ystävän kanssa keskeskustassa on monta kertaa parermpi asia kuin känninen ilta ”kaveriporukassa”, josta et edes kaikkia tunne. On turha ottaa paineita siitä, että ei sovi massaan, vaan on tärkeää elää elämää niinkuin itse tuntuu hyvältä, näin varmistaen onnellisen elämän sillä tavalla, joka itselle toimii. En suosittele baarissa käymistä jos ahdistaa. Enkä oikeastaan suosittele ollenkaan.
Mitä ystävyteen tulee, on otettava huomioon, että ystäviä voi löytää mistä vain. Itse koen suureksi rasitukseksi pienen kiinnostukseni tyypillisimpiin ajanviettotapoihin, esimerkiksi perjantaina baarii tai penkkaribileet luokkalaisella eivät ole minulle. Tässä kuvaan astuu esimerkiksi internet, josta voit löytää kivoja juttukumppaneita illan hiljaisuun tunteihin.
Tapaan ajatella, että jos en jonnekkin koe kuuluvani, niin miksi löytäisin sieltä myöskään kaltaisiani. Harrastuksista tyypillisesti löytyy ystäviä, jotka jakavat ainakin yhden kiinnostuksen kanssasi, mutta kuten sanoit: et ole päässyt puusta pitkälle. Ei kumminkaan kannata koskaan tuomita omia mahdollisuuksiaan, vaan kannattaa tarttua jokaiseen tilaisuuteen silmät auki ja hymyssä suin!
– Yksinäinen Abiturientti
