Kaverilla epävakaa persoonallisuushäiriö(kö?)
Olen siis 14-vuotias tyttö, kaverini samoin.
Kaverini on todella heikko säätelemään tunteitaan ja ne purkautuvat usein hyvin voimakkaasti. Hän on liian kriittinen itseään kohtaan ja ottaa jokaisen asian tosissaan. Hän on usein hyvin ärsyttävä minua ja muita kavereitamme kohtaan. [Osa tekstistä poistettu]
Yritämme vain jaksaa häntä. Jos hänelle sanoo jotakin siitä, hän ottaa sen niin voimakkaasti itseensä että hänestä tulee kolme kertaa ärsyttävämpi.
[Osa tekstistä poistettu] Myöhemmin hän alkoi saada näitä voimakkaita tunnekuohuja ja huolestuimme hänestä toisen kaverimme kanssa. Hän myönsi, että oli esittänyt psykologilla kaiken olevan hyvin.
Vielä puolta vuotta myöhemmin koimme, että meidän on pakko kertoa jollekin, sillä tunnekuohut alkoivat olla todella voimakkaita. [Osa tekstistä poistettu] Joka päivä. Hän kävi kerran terveydenhoitajan luona ja se loppui sitten siihen. Hän on kuvaillunlainen edelleen, tästä on reilu kuukausi aikaa.
Tänään yritimme saada parin kaverin kanssa hänet tajuaamaan, että hän tarvitsee apua ja on oikeutettu saamaan sitä, sen jälkeen kun hän oli jälleen saanut todella rajun vihaisuuskohtauksen. Hän teki jonkun mielialatestin ja sai negatiivisen tuloksen ja näytti sitä meille sanoen, että ei voi olla. Ja että se ei haittaa häntä, joten hän ei tarvitse mitään apua. Että hänellä on vain vahvat tunteet. Minusta hän vähättelee. En ymmärrä, miten häntä ei tuollainen raju ailahtelu haittaisi. Luulisi olevan ainakin raskasta ja hämmentävää.
En tiedä mitä tehdä, tämä alkaa käydä raskaaksi. Voinko edes tehdä mitään?
Hei,
Kiitos viestistäsi! Todella ikävä kuulla, että kaverisi voi noin huonosti. Luonnollisesti hänen paha olonsa vaikuttaa myös sinuun ja tilanne on alkanut käymään raskaaksi sinulle. Hienoa, että kirjoitit asiasta tänne!
Ei ole oikein, että kaveri käyttäytyy huonosti sinua ja muita kavereitanne kohtaan. Olette tehneet oikein, kun olette huomauttaneet käytöksestä kaverille, eikä ole oikein teitä kohtaan, että käytös jatkuu sen jälkeen vielä huonompana. Oletteko kertoneet tästä käytöksestä jollekin aikuiselle? Aikuisten tehtävä on puuttua tuollaiseen.
Sinä ja kaverinne olette ymmärrettävästi hänestä huolissanne. On todella hienoa, että olette uskaltaneet hänelle kertoa huolestanne. Olette kannustaneet häntä hakemaan apua ja kertoneet hänen oikeudestaan siihen. Huonosti voiva ihminen ei välttämättä itse aina näe, kuinka huonosti oikeasti voi – se varmasti aiheuttaa turhautumista niille, jotka yrittävät saada häntä hakemaan apua. Olet todennäköisesti ihan oikeassa, että tuo on varmasti raskasta ja hämmentävää kaverillesi.
On tärkeää, että kaverisi saa apua ja hänen lähipiirissään olevien aikuisten kuuluu ottaa siitä vastuu. Voit kertoa huolestasi jollekin turvalliselle ja luotettavalle aikuiselle omassa lähipiirissäsi. Jos käyt kaverisi kanssa samaa koulua, niin voit kertoa myös opettajalle tai koulukuraattorille. Jaat huolen myös muiden kavereidesi kanssa ja voit heille ehdottaa, että ottaisitte huolen puheeksi yhdessä jollekin aikuiselle.
Olet ollut hyvä ystävä kaverillesi, vaikka hänellä on ollut haasteita. Muistathan kuitenkin, että sinun ei tarvitse ottaa vastuuta kaverisi huonosta olosta. Älä jää yksin huolesi kanssa!
Jos halut lisää puhua huolestasi, tai ihan mistä tahansa muusta aiheesta, voit soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) tai kirjoittaa nettikirjeen.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä
Ahdistaa vain niin paljon. Olen puhunut kavereiden kanssa, mutta se ei auta. Kaverimme on käynyt jo väkivaltaiseksi muita ja itseään kohtaan.
Tällä viikolla hän heitti pallon tahallaan yhtä kaveriporukkamme jäsentä sääreen kaksi kertaa peräkkäin, vaikka hän ilmaisi selkeästi ensimmäisen kerran jälkeen, ettei sellainen ole mukavaa, se sattuu.
Jälkeenpäin kaveri yritti suostutella tämän tyypin hakkaamaan hänet itsensä, jotta he olisivat tasoissa. Ei tietenkään suostunut. Nyt kaveri on ottanut kyseisen henkilön silmätikukseen, purkaa häneen kaiken. Väittää hänen olevan heikko, sillä näyttää kipunsa. Tai ylipäätään tuntee kipua.
Kaverilla on ilmeisesti jotain ongelmia myöskin suhteessa kivun kanssa. Usein hän sanoo, ettei häntä voi sattua mikään, tai jos sattuu, hän vain kestää sen. Hän sanoo, että me emme ymmärrä häntä. Siinä hän on kyllä ihan oikeassa. En voi ymmärtää, mitä väärää on siinä, että tuntee kipua ja näyttää sen. Sanoo, jos joku satuttaa. Etenkin tahallaan.
En haluaisi mitään mielenterveysongelmia itselleni mutta tämän kaiken keskellä se vaikuttaa väistämättömältä.
Hei,
Kiitos vastauksestasi! Ikävä kuulla ahdistuksestasi – ymmärrän kyllä hyvin, miksi koet sitä, koska tilanne kuulostaa todella haastavalta. Hienoa, että olette jutelleet kavereiden kanssa, mutta harmillista, että se ei ole auttanut.
Tuo väkivaltaisuus on huolestuttavaa ja se on todella väärin käyttää väkivaltaa muita kohtaan. Kaverisi on hienosti ilmaissut, että häntä sattui pallon osuminen sääreen. Kamalaa kaveriasi kohtaan, että hän sai osuman vielä uudestaan tästä huolimatta. Kaverisi oli fiksu kieltäytyessä käyttämästä väkivaltaa tätä toista kaverianne kohtaan ja on epäreilua, että kaverinne otti hänet silmätikuksi sen takia.
Olet ihan oikeassa siinä, että kivun tuntemisessa ja sen näyttämisessä ei ole mitään väärää. Päinvastoin – se on tervettä tuntea kipua ja reagoida siihen. Jos joku satuttaa, niin siihen pitää ehdottomasti puuttua!
Kaverinne käytös ihan varmasti kuormittaa sinua. Hän käyttäytyy väärin teitä kohtaan ja vaikuttaa siltä, että tunnette olonne keinottomiksi. Samalla myös tunnistatte sen, että hän selkeästi tarvitsisi apua.
Mainitsin edellisessä vastauksessani, että aikuisten tulisi ottaa vastuu kaverinne käytöksestä ja huonosta voinnista. Oletteko kertoneet asiasta vielä kenellekään aikuiselle? Olette hienosti yrittäneet puhua kaverillenne ja saada hänet tajuamaan, että hän tarvitsee apua. Muista kuitenkin, että hänen käytöksensä ja vointinsa ei ole teidän vastuullanne. Olisi tärkeää, että joku luotettava aikuinen tietäisi tästä ja voisi viedä asiaa eteenpäin. Voisiko tällainen aikuinen olla esimerkiksi vanhempasi tai joku muu lähipiirisi luotettava aikuinen? Koulussa asiasta voi kertoa myös esimerkiksi opettajalle tai kuraattorille.
Jos asian puheeksi ottaminen tuntuu vaikealta, niin Nuortennetistä löytyy tällainen Huoli puheeksi! -lomake, jonka voi täyttää ja näyttää jollekin aikuiselle: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/huoli-puheeksi-lomake/
Paljon voimia sinulle!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä