Siirry sisältöön
13v tyttö..

Hei.
En ole varma kuuluuko tää aihe ihan tänne, mutta yritän ainakin.
Asiani liittyy siis kuolemaan, ja siihen kuinka ajattelen sitä tosi paljon.. siis melkeen aina iltasin mutten muulloin. Eli ajattelen vaan kuolemaa, en sen kummemmin osaa kuvailla että miten ja samalla jollakin tapaa pelkään sitä. Mutta esim, mitä sen jälkeen? Ja sattuuko se tai jotain? En tarkemmin osaa kuvailla ja siitä seuraa aina pientä pelkäämistä ja itkua monta tuntia yöllä, omille vanhemmilleni olen kertonut mutteivat sen kummemmin osanneet auttaa. Joten tänne olis kans kiva saada apua, että mitä vaikka ajattelen jos se taas putkahtaa mieleeni? Tai kannattaisiko vaikka psykologille tai terveydenhoitajalle menmä puhumaan ja kysymään vinkkejä?

Sartsu – Verkk@ri

Moikka!

Ei ole ollenkaan ihme, että kuolema mietityttää. Yleensä asiat, joista emme tiedä tai joita emme ole kokeneet jännittävät.

Ensimmäinen ajatus tätä lukiessani oli, että itse en pelkää kuolemaa. Toisaalta asiaa vähän ajateltuani, pelkään läheisteni kuolemaa. Pelkään sitä, että joku tärkeä ihminen katoaa elämästäni.

Kuoleman pelkääminen on tavallaan ihan turha juttu. Tietysti ei heitetä tätäkään överiksi; odotetaan liikennevaloissa vihreää ja pidetään turvavyöt kiinni. Mutta hei, kuolema on sellanen juttu, että se tapahtuu kaikille. Ihan sama pelätäänkö me sitä vai ei, niin se tulee jossain vaiheessa vastaan. Joten kai sitä on vähän turha pelätä? Toinen fakta on kans se, että kukaan meistä ei voi tietää mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Vaikka kuinka sitä miettis päänsä puhki, ei sitä vaan voi tietää. Joten eikö senkin miettiminen oo vähän turhaa…?

Itse en tiedä mitä luulen kuoleman jälkeen tapahtuvan. Haluan silti uskoa, että olemassa on taivas tai sitten kuoleman jälkeen ei vaan oo mitään. En voi vaikuttaa siihen, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, mutta siihen voi, miten tällä hetkellä elän. Joten ei käytetä aikaa asioiden murehtimiseen, mitä ei voida ratkaista, vaan nautitaan niistä hetkistä mitä elämme nyt, ja mihin voimme vaikuttaa! Muistetaan kertoa läheisille kuinka superihania ne on ja pidetään täysillä hauskaa!

Iloista kevättä!
-Sartsu

diudiu

oon kyllä samaa mieltä Sartsun kanssa, mutta kannattaa jutella vaikka just terkkarin tai koulupsygologin kansssa jos siltä tuntuu, yleensä tällaset asiat helpottuu kun niistä saa puhuu jollekkin. tai sit illalla ku se tunne tulee meet juttelee porukoilles tai soitat jollekkin läheiselle kamulle, niin uskoisin että heti tulee rauhottuneempi fiilis :)

John

En keksi miksi sitä pelkäämään… Itse oikeastaan odotan kuolemaa, onhan se pääsylippu pois täältä ’helvetistä’, lainatakseni tätä suurta tarua. Itse yritän tavalla jos toisella pitää mahdollisimman hauskaa siinä missä mahollista ja elää tää helvetti loppuun mahollisimman nopeesti. Ja joo, elämä sattuu, kuoleminen on vähän ku se vastakohta. Kyl se sieltä aikanaan tulee, just chill.

Tyttö 14

Hei! Itselläni on lähiaikoina ollut paljon samanlaisia ajatuksia. Olen vain vuoden sinua vanhempi eli 14v täytän 15v. En itse oikeen tiedä että mikä siinä itse pelottaa onko se sitten se ettei sinua enään ole tai menetät kaiken. Sillä jos ajattelee niin mehän Häme kuolemassa yksin. Mutta yritän löytää hyvä puolia itse elämästä mitä minulla tällä hetkellä on. Perhe, koti, kavereita ja monia muitakin asoita joista olen kiitollinen. Se on totta että kaikki kuolee aikanaan eikä sitä voi sivuuttaa se tapahtuu kaikille jossain kohtaa. Itse haluan toivoa sitä että on olemassa taivas mihin ihminen pääsee lepoon. Mutta uskon myös vähän siihen että kun kuolemme synnymme uudestaan. Millainen fiilis sulle tulee kun ajattelet tätä? Itselleni ainakin tulee pikkuisen ahdistunut fiilis ja sellainen pelon tunne että alkaa sattumaan vastaan tai jotain sellaista. Halausin tietää että onko sinulla sama?

Moi

Must sartsu puhu tavallaa iha asiaa mutta kertomalla jollekki että sen pelkääminen on turhaa, ei auta mitään. Siitä tulee vaan pajempi olo kun itsekkään ei varmasti haluaisi pelätä

13v poika

Samoja ajatuksia on ollut mulla ja pääsin niistä yli juttelemalla niistä ja selittää ne niin hyvin kuin osaat.

Tyttö

Moi olen myös 13v tyttö ja ajattelen myös kuolemaa use in rain. Että mun kuolen en enää tääl joku you kamalia ahistuksen paineita ja turhautumista (elämän Tarkoitus Tyler myös ajatuksiin) ja kuolemaa on pelottavaa ajatella nuorena mun taas aikuisena se ei välttis ole

[osa nimimerkistä poistettu]08 GG

Joo mäki oon pelänny kuolemaa, koska mun mamma kuoli 5.5. v. 2015 ja se on jättänyt muhun syvät arvet. Sen takii mul on MUN MIELESTÄ ollu masennusta ja perhe ja läheiset ei tiiä tästä. Oon kyllä puhunu mun äidin kaa tästä asiasta, mut ei se silleen oo auttanu. Mut oon nyt päässy siitäkin yli, vaikka välillä on masennuttavia ja vaikeita päiviä. Suosittelen kans hakemaan apua tai juttelemaan terkkarille tai koulupsykologille. Tsemppii just sulle elämään! P.S. Elä pitkään! <333

Tämän ketjun aloittaja

Hei. Kirjoitin tuon ekan viestin ja haluaisin kertoa nyt miltä se tuntuu.

Olen sängyssä ja katson kattoa, kun tajuan että jonain päivänä en enää elä. Tunnen kouraisun rinnassani ja yritän estää tunnekuohun. Mutta se ei onnistu. Tulee paniikki ja alan itkemään. Kun tämä elämä on eletty niin en voi enää ikinä elää uudestaan. Menetän kaikki rakkaani. Miksi elän, kun kuitenkin menetän kaiken joskus. En kestä sitä! Voisin samantien kuolla eikä se merkitsisi kenellekään mitään. Kun he kuolevat he kuitenkin unohtavat minut. Ei kukaan minua muista. Kaikki kuolevat joskus. Mutta vaikka sanoinkin noin niin en halua kuolla vaan päinvastoin en halua menettää elämää ja rakkaitani. Itken ihan turhaan koska loppujen lopuksi en muista itkeneeni.. tai eläneeni. Silloin on vain loputon pimeys eikä mitään muistoja. Mikään ei auta laannuttamaan tunnekuohuani paitsi se että pääsen halaamaan vanhempiani tai että itken itseni puhki.

Turhaa sanon minä, mutta en voi sille kuitenkaan mitään.

Jyy

Itel on käyny onnettomuus kaua sit. Ja sen takii kävin johnai taivaa rajal ku olin nsemmoses valkoses paikas mis oli joku portti ja sitte yhtäkkii tuli semmone valkone kirkas paska ja heräsin eli en iha kuollu ja sit mu kaveri näki sen isovanhemmat jokka oli kuollu ku se kuoli hetkeks

⭐🔷️Kristallienkeli🔷️⭐

Tää on kaikille: on paljo ihmisiä, jotka on kuolleet, mut jotka on pystytty herättää eloon. No, lähes kaikki ihmiset, joille on käynyt näin, ovat puhuneet kirkkaasta valosta ja enkeleistä. Se paikka on tuntunut niin hyvältä, että ei olla haluttu pois sieltä. Joten varmasti kuoleman jälkeen on jotain! Siitä on paljon todisteita.

Muuten: Sartsu kirjoitti, että ei kukaan voi tietää, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Itse asiassa uskovaiset uskovat olevansa oikeassa, joten ehkä tuo kirjoitus oli uskovia syrjivä.

ok

mitä voi oikein tehdä siinä kohtaa [viesti poistettu ja siirretty Päivystäjä mukana keskustelussa -palstalle]

Nuortennetin ylläpito

Hei ok,

Kiitos viestistäsi. Asia, josta kirjoitit, on sellainen, että haluamme tarjota sinulle aikuisen tukea. Viestisi on siirretty kokonaisuudessaan ”Päivystäjä mukana keskustelussa” -keskustelualueelle otsikolla ”VS: Kuoleman ajattelu ja pelkääminen”. Lasten ja nuorten puhelimen vapaaehtoiset päivystäjät osallistuvat kyseisellä keskustelupalstalla keskusteluun.

Kun päivystäjä vastaa viestiisi, julkaisemme myös viestisi tai osan siitä. Tekstisi saatetaan julkaista ajoittain hitaammin kuin muilla keskustelualueilla.

Jos haluat, voit myös olla yhteydessä Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) tai
chattiin https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/. Lasten ja nuorten puhelin ja chat ovat auki kesäisin joka päivä klo 17-20.

Valtakunnallinen kriisipuhelin palvelee joka päivä 24/7 numerossa: 09 2525 0111. Hätätilanteessa voit aina soittaa hätänumeroon 112. Voit myös ottaa yhteyttä terveydenhoitoon tai esimerkiksi koulun henkilökuntaan, jos olet koulussa. Usein puhuminen auttaa vaikeassa tilanteessa, älä siis jää yksin!

Olet arvokas ihminen ja ansaitset tukea vaikeaan tilanteeseen. Vaikka elämä vaikuttaisi nyt synkältä, niin toivoa on ja apua on saatavilla.

Lämpimin terveisin,
MLL Nuortennetin ylläpito

Perho

Heii! Sama juttu! (Olen kohta 13 v tyttö) Pelkään kuolemaa, mutten osaa selittää sitä kunnolla. Mietin että joka päivä olisi mahdollista kuolla. Pelkään kipua ja sairauksia, ja se liittyy kuolemaan.

Suosittelen kertomaan jollekin. Se saattaa auttaa! 🤍 Kannattaa jutella ja etsiä itse tapoja jolla helpottaa oloa.

Tsemppiä sinulle! 🤍💜🖤💚

Vastaa aiheeseen: Kuoleman ajattelu/pelkääminen?

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Back to top