mitä on masennus tai minkälainen olotila/mielentila silloin on?
Hei,
Tärkeä kysymys. Elämään kuuluu kaikenlaisia tunteita, ilosta ja jännityksestä alakuloon ja voimattomuuteen. On tavallista, että joskus on huonoja päiviä ja alakulo valtaa mielen. Väsyneenä tai nälkäisenä ei jaksa innostua asioista ja joskus ikävät uutiset voivat viedä mielen matalaksi. Negatiivisia tunteita ei pidä pelätä, usein ne ovat ohimeneviä ja tarpeellisiakin. Surullinen mieli esimerkiksi seurustelusuhteen päättymisestä voi kertoa, että joku ihminen on koskettanut meitä ja ollut meille tärkeä.
Joskus ihminen kuitenkin voi kokea pitkittyneitä surun ja voimattomuuden tunteita. Silloin voi olla kyse masennuksesta, joka on mielen sairaus. Masentuneena ei jaksa innostua eikä ehkä kykene tuntemaan iloa sellaisistakaan asioista, jotka tavallisesti toisi hyvää mieltä. Silloin ihminen saattaa vältellä sosiaalisia tilanteita ja hänelle läheistenkin ihmisten seuraan. Masennus voi tarkoitta itkuisuutta, unettomuutta tai aloitekyvyttömyyttä. Masentuneena voi tuntua siltä, että kaikki on liian vaikeaa, eikä välttämättä näe elämässä valoa tai toivoa. Täällä nuortennetin sivulla on kerrottu masennuksen oireista tarkemmin: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/kaikilla-on-joskus-mieli-maassa/milloin-syyta-huoleen/
Jos tällaisia tunteita tuntee pidempään, esimerkiksi useiden viikkojen ajan, voi olla kyse masennuksesta ja silloin on tosi tärkeää, ettei tilanteessa jää yksin. Vaikka masentuneena tuntuu siltä, ettei olostaan halua, jaksa tai uskalla puhua kenellekään, pidemmällä aikavälillä olo paranee, kun uskaltaa hakea ja vastaanottaa ammattiapua. Omasta olosta kannattaakin kertoa koulun terveydenhoitajalle, kuraattorille tai oman terveysaseman lääkärille. Vähintäänkin on tärkeätä puhua jollekin luotettavalle aikuiselle, vanhemmalle, opettajalle tai muulle läheiselle. He voivat auttaa asiassa eteenpäin. Myös Mll:n lasten ja nuorten puhelimesta, chatista tai kirjepalvelusta voi saada tukea siihen, miten tilanteessa edetä.
Masennus ei ole mitenkään tavatonta ja on tärkeä muistaa, että oikealla avulla siitä selviää. Lähes poikkeuksetta masennukseen auttaa keskusteluapu. Monet nuoret saavat masennukseen apua esimerkiksi psykologilta. Toipumiselle pitää vain antaa aikaa. Masennus on siis sairaus, johon on olemassa hoitokeinoja. Apua pitää vain rohkaistua hakemaan ja vastaanottamaan.
Kiitos hyvästä kysymyksestäsi ja voimia sinulle syksyyn!
Juu.. Mua rupes eilen ahdistamaan ihan kauheesti.. Mua vieläkin ahdistaa ihan kauheesti ja masentaa. Mieli ala vaihtelee laidasta laitaan eikä apua löydy myös kärsin uni vaikeuksista [osa viestistä poistettu]
Hyvä, että kirjoitit tänne ahdistuksestasi etkä jäänyt ajatustesi kanssa yksin. Kuulostaa siltä, että sinulla on todella paha olla, kun olet yrittänyt satuttaa itseäsi. Mistäköhän paha olosi johtuu. Onko elämässäsi tapahtunut viime aikoina jotain tai onko olo ollut huono jo pidempään? Kerroit myös kärsiväsi univaikeuksista ja väsyneenä kaikki tuntuu usein entistäkin kurjemmalta. Oon tosi huolissani susta, sillä itsensä satuttaminen on aina tosi vaarallista eikä se vie pahaa oloa pois. Kirjoitit, ettei apua löydy niin oletko puhunut olostasi kenenkään aikuisen kanssa esim. koulukuraattorin tai terveydenhoitajan? Kirjoittamasi perusteella tarvitset ehdottomasti apua ja toivon, että pystyisit puhumaan olostasi luotettavalle aikuiselle. Jos puhuminen tuntuu aluksi vaikealta niin voit myös täyttää huoli puheeksi lomakkeen etukäteen ja antaa sen sitten sille aikuiselle, kenelle koet, että on helpoin puhua. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/huoli-puheeksi-lomake/
Jos haluat jatkaa kahden kesken juttelua päivystäjän kanssa niin voit soittaa, kirjoittaa tai chatata Lasten ja nuorten puhelimeen. Voit kertoa meille asioistasi täysin anonyymisti ja voit kertoa juuri sen verran, kuin itse haluat! Olit tosi rohkea kirjoittaessasi tänne keskustelupalstalle ja toivon, että olet yhtä rohkea ja puhut asioistasi aikuiselle.
Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä
joo en tunne enään mitään muuta ku ahdistusta ja paskaa oloo millään ei oo mitään väliä mikään ei huvita paitsi alkoholi kyllä maistuu😂 ahdistus paniikki kohtaukset on tasoa jalat ei kanna tärisen sikiö asennossa lattialla enkä saa henkee. uni ongelmia on en oo neljään vuoteen nukkunu kunnolla on pakko esittää jengille et voin hyvin ja pärjään kos muuten asiat menee vaan hankalaksi kyselen joka päivä frendeiltä mikä olo miten menee yms kos en haluu että muut tuntee tätä mitä mä tunnen [osa viestistä poistettu]. on yks ihminen joka tietää mun tilasta ja seki alko ignooraan vaiks tietää tilanteen vakavuuden eipä ketään muutakaan tunnu mun olot kiinnostavan
Hei ”anonyymi”,
kiitos, että kirjotit tänne.
Voit näköjään tosi huonosti. Olet silti jaksanut kiinnostua kavereiden tilanteesta ja kyselet heidän vointiaan. Varmasti toivot, että joku puolestaan kyselisi sinun vointiasi. Ei kai sinun kuitenkaan tarvitse teeskennellä, että menee hyvin kun ei kerran mene. Muiden on vaikea auttaa, jos eivät tiedä todellista tilannetta. Eli ehkä kyse ei olekaan kiinnostuksen puutteesta vaan tiedon puutteesta. Uniongelmat ja paniikkihäiriöt ovat sen verran hankalia juttuja, että ammattilaisen apu olisi tarpeen. Alkoholi ei tilannetta pitkän päälle helpota, päinvastoin, mutta sen varmasti tiedätkin.
Kirjeestäsi heräsi tosi suuri huoli, paniikkikohtaukset kuulostavat ikäviltä ja uniongelmat aiheuttavat helposti muita ongelmia. Tuo mainitsemastasi pakoreitti herätti myös erityistä huolta, ja siksi haluaisinkin, että puhuisit asioistasi jollekin luotettavalle aikuiselle! Me täällä lasten ja nuorten puhelimessa mielellään kuuntelemme sinua. Voit ottaa meihin yhteyttä joko puhelimitse 116 111 (ma-pe klo 14-20, la-su klo 17-20) tai voit myös kirjoittaa lisää nettikirjeessä tai chatissa (vakiochat avoinna su-ke klo 17-20 ja pop-up chat tilanteen mukaan). Chatiin voi myös varata ajan: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/lasten-ja-nuorten-chat/varaa-aika-chattiin/.
Olit jo tosi rohkea kirjoittaessasi meille, mutta nuo yllä mainitsemani kanavat antaisivat sinulle mahdollisuuden jutella kahden kesken aikuisen vapaaehtoisen kanssa, jolloin saisit henkilökohtaisen kontaktin päivystäjäämme, silti säilyttäen anonymiteettisi.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten netin päivystäjä
Ite oon ”parantumassa” eli alottaa uuestaa sen paskan. Masennus ei oo leikin asia eikä vitsi!
Ite oon kulkenu tätä matkaa kohta 3 vuotta. Joten tiiän miltä masennus tuntuu.
Oon alkanu ite juomaa ja yritän heti päästä siitä irti.
Yritän jokapäivä ettii uusii kavereita mut muut si vaa haukkuu.
Oon ollu osastollakin luulin et se auttaa paljon mutta väärässä olin.
Masennus on sairaus johon pitää hankkii apuu!
Kiitos viestistäsi. Olet ihan oikeassa, että masennus ei ole leikin asia vaan sairaus, johon on haettava apua. Ikävää, että olet myös joutunut kokemaan tämän sairauden, mutta ilmeisesti olet saanut siihen apua.
Olen iloinen, että yrität päästä juomisesta irti, sillä se ei ole ratkaisu pahaan oloon vaan pidemmän päälle vain pahentaa sitä. Toivon sinulle voimia ja rohkeutta hakea jatkossakin apua, jos tuntuu etteivät omat voimat riitä. Kenenkään ei tarvitse selviytyä yksin. Voit myös aina soittaa, chatata tai kirjoittaa meille tänne Lasten ja nuorten puhelimeen ja jutella täysin luottamuksellisesti just niistä asioista, joista sinä haluat.
Moikka sulle mä olen sairastanut masennusta jo 16-vuotiaasta saakka mulla on itselläni ollut taustalla koulukiusaamista [osa viestistä poistettu] 2001 samana vuonna muutin ensimmäisen kerran pois kotoa neuvoisin sua hakemaan apua!