Olen 15-vuotias tyttö ja mietin onko mulla masennus. Olen masentunut, surullinen, ahdistunut ja mulla on paha olla. Minulla on koulussa myös paha olla ja jäänkin usein sieltä pois. Yhdelle kaverille olenkin puhunut asiasta, mutta tuntuu että sitä ei oteta vakavasti. Vanhemmilleni olen puhunut jotain asiasta ja he ovat ehdottaneet että lähtisin puhumaan jonnekkin, mutta tuntuu vaikealta mennä puhumaan vieraalle ihmiselle. Isällänikin on siis masennus ja paniikkihäiriö. [osa tekstistä poistettu] Mulla on vaikeuksia keskittyä koska asiat harhailee esimerkiksi tänään kokeen aikana. [osa tekstistä poistettu] tuntuu etten jaksa enää tätä pahaa oloa. Pelkäänkin että joskus vielä teen ittelleni jotain. En viihdy enää omassa kaveriporukassa ja eristäydynkin siitä välillä pois ja olen myös miettinyt porukan vaihtamista. Nää masennus-jutut tulee aina yhtäkkiä ja nyt se on ollu jo pitkään ja tuntuu ettei olo helpota. En näe missään mitään hyvää ja tulevaisuus tuntuu kurjalta tälläkin hetkellä. Lisäks en syö kunnolla mitään varsinkaan kun on tosi paha olla ja näen itteni mielestäni liian isona ja tuijotan itteäni monta kertaa peilistä päivän aikana, vaikka en olekaan siis ylipainoinen ihminen. Voisko joku neuvoa mua näissä asioissa.
Hei ”girl-98”,
kirjoituksestasi herää huoli. Paha olosi on jatkunut jo pitempään ja kuten mainitset, olet alkanut reagoimaan siihen hyvin vahingoittavalla tavalla. Todellakin voi tuntua oudolta ja jopa pelottavalta mennä juttelemaan jollekin vieraalle ihmiselle. Etenkin alkuun asioista ja olosta kertominen vieraalle voi tuntua vaikealta.
Asioista puhuminen sellaiselle ihmiselle, joka ottaa asiasi ja pahan olosi vakavasti ja haluaa auttaa sinua, usein kuitenkin helpottaa oloa etenkin pitemmällä tähtäimellä. Voisitko ajatella ottavasi sen rohkean askeleen, että puhuisit jollekin luotettavalle aikuiselle? Koulussa esimerkiksi terveydenhoitaja, koulukuraattori ja psykologi ovat sellaisia aikuisia, ketkä ovat juuri sinua varten ja haluavat auttaa tällaisissa tilanteissa. Voisiko toinen vanhemmistasi tai molemmat tulla vaikka tueksesi?
Jos puhuminen tuntuu vaikealta, niin voit aina lähestyä esimerkiksi koulun aikuista kirjoittamalla. Nuortennetin Mistä apua? -osiosta löytyy myös Huoli puheeksi -lomake, joka on tarkoitettu nuoren avuksi.
Jos haluat ensin jutella nimettömänä jonkun luotettavan aikuisen kanssa, niin voit soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen nroo:n 116 111. Puhelu on maksuton. Puhelin on auki ma-pe klo 14-20 ja la-su klo 17-20. Voit myös kirjoittaa kirjeen tai kopioida yllä olevan tekstisi Lasten ja nuorten kirjepalveluun, josta saat aikuisen vastauksen.
Rohkaisuhalauksia sinulle!
Mä tiedän miltä susta tuntuu. Koita jaksaa. <3
Mä tiedän miltä susta tuntuu. Koita jaksaa. <3
