oon ollut jo 21kk kuivilla v11ltelystä, mutta yhä tän 21kk jälkeen se käy mun mielessä lähes päivittäin. oon monesti meinannut retkahtaa ja tuntuu että oon epäonnistunut. tuntuu että se että mua sattuu on ainut vaihtoehto. mitä mä teen? en uskalla puhua yhtään kellekkään. tuntuu vaan että ansaitsen sen kivun ja en tiiä pääsenkö tästä koskaan eroon. tuntuu että tää on toivotonta, melkein 2 vuotta mennyt siitä kun lopetin eikä mun mieli oo päästänyt tästä yhäkään irti
Hei!
Kiitos viestistäsi!
Voit olla tosi ylpeä itsestäsi, että olet ollut kuivilla viiltelystä noin pitkään. Se, että viiltely on edelleen mielessäsi ja pelkäät, että retkahdat, on merkki siitä, että tarvitset edelleen apua. Sinä et ole missään nimessä epäonnistunut, vaikka noita ajatuksia sinulla vielä onkin. Se on vain merkki siitä, että nyt olisi tärkeää, ettet jäisi yksin, vaan antaisit jonkun muun kannatella sinua.
Et ole yksin tämän asian kanssa ja luulen, että monet ehkä tietävät, mistä puhut, kun sanot, ettet uskalla puhua kenellekään. Joskus juuri niistä kipeimmistä asioista on vaikea puhua kenellekään, vaikka juuri se kannattaisikin. Tämä, että kirjoitit tänne Nuortennettiin, on jo yksi tosi hieno askel eteenpäin. Seuraavaksi haluaisin koittaa edes hieman rohkaista sinua siihen suuntaan, että pysyisit jollekin puhumaan.
Huonoon oloon ja itsetuhoisiin ajatuksiin on tärkeää saada ammattilaisen apua. Koulussa apua on mahdollista saada kouluterveydenhoitajalta, -kuraattorilta tai psykologilta. Nyt kesäloma-aikana apua voi hakea oman paikkakunnan terveysasemalta. Tuntuisiko sinusta, että voisit itse varata ajan ammattilaiselle tai haluaisitko saada siihen tukea joltakin läheiseltä?
Mutta entä sitten, jos ei vaan yksinkertaisesti uskalla puhua? Se on tosi ymmärrettävää ja inhimillistä, että ei uskalla. Joillekin puhumista helpompi tapa voi olla kirjoittaminen. Haluamalleen aikuiselle voi kirjoittaa kirjeen, jossa kertoo omasta olostaan tai keskustelun avauksena voi toimia vaikka tämän Nuortennettiin kirjoittamasi viestin näyttäminen. Myös tätä Nuortennetin ”Huoli puheeksi” -lomaketta voi kokeilla hyödyntää: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/puhu-huolista/huoli-puheeksi-lomake/
Meillä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111), joka on ihan täysin nimetön ja luottamuksellinen. Puhelimessa vastaavat koulutetut vapaaehtoiset päivystäjät, joiden kanssa voi jutella ihan mistä tahansa aiheesta. Päivystäjän kanssa voit turvallisesti harjoitella vaikeasta asiasta puhumista, he eivät tiedä, kuka sieltä soittaa. Aina voi sulkea luurin, jos tuntuu, ettei sillä kertaa uskalla puhua ja aina voi soittaa uudestaan. Voit tulla juttelemaan myös chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen.
Vaikka sinulla nyt on toivoton olo, niin tuosta on mahdollista päästä vielä ylös. Nyt olet ollut jo huiman pitkän ajan viiltelemättä ja vielä koittaa se hetki, kun tajuat, että ajattelet viiltelyä koko ajan vähemmän.
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
moi, itsekkin olen v11lelly ja olen ollu kuivilla ehkä kuukauden, ku retkahin..
oon ylpee että oot ollu jo noin kauan kuivilla👏🏻👏🏻! mullakin käy melkein päivittäin mielessä, noh tiedät kyllä🔪
siitä on hankala päästää irti, eikä sitä osaa oikein korvata mitenkään..
Hei Spageli!
Ihanaa, että tsemppaat täällä toisia! Ja hienoa, että olet itsekin pystynyt olemaan noin kauan satuttamatta itseäsi, hyvä sinä!
Aiemassa vastauksessa olikin jo hyviä ohjeita. Toivottavasti sinäkin saat apua huonoon oloosi ja keksit muita tapoja lievittää ahdistusta. Pidäthän itsestäsi hyvää huolta ja usko siihen, että kaikki muuttuu vielä paremmaksi!
Lämpimin terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Vau!!!! 21kk! Ihan uskomaton juttu!!💜💞 Entä jos laittaa ystävät piirtämään niiden lempi eläimet ja nimee ne niiden mukaan. Sit jos niistä viiltää, ne eläimet häipyy? Tai laittaa jääpalan ehkä? Toivon että oli jollekin ees vähän apua. Tsemppiä💗👊✨️