mä en jaksa sitä että kun mulle tulee vähän parempi olo nii taas se muuttuu siihen samaan mitä aina. mun isä, kerto mulle että mulla saattaa olla adhd mut ei sitä ite voi diagnosoida tietenkään ja olla varma siitä. mä itekin oon ajatellu sitä mut en haluu uskoo. mä en vaan v*ttu yksinkertasesti jaksa, en tätä oloa, sitä että pitää feikata kaikki. haluisin vaan huutaa ja kertoo kaikille mut ei täs maailmas voi noin vaan kertoo jollekin ja toivoo et se tajuis sua. mä oon ilone jos on ne 5 minuuttii ku en tunne mitään. mulla on psykiatristi jolla käyn kerran kk mut mitä apuu siitä on jos sä valehtelet sillekin. kotona asiat on paremmin nykyään. mut mä oon yksin, kotona, koulussa ja mun on vaan pakko jaksaa ja hoitaa kaikki nää mun mielenterveyteen liittyvät asiat. koska mun isää mä en nää niin paljoa ja äidin kaa asun samassa kämpässä mut ei me puhuta näistä asioista tai muutenkaa paljoo mistään. jos en muusta voi olla ylpee ittestäni nii siitä et osaan näytellä koska on vaan pakko. kyllä se mun isäkin tietää et meen psykiatrille mut ei se paljoo sitä taida ajatella koska se ei ikinä nää sitä kun mä itken. sillä on toinen perhe. kenen kanssa mä ja mun velikin vietetään aikaa ja ne on mukavia. mut mä joskus toivoisin et ois ees yks päivä et saisin olla sen ja mun veljen kaa ja et se päivä menis niin et sen ei tarvis huutaa mulle tai menettää hermoja. tai laittais mulle yhtään vastuuta. ja kohta taas tulee se kevät jota mä vihaan. mä meen taas kouluun, tulee lisää paineita, murheita ja vastuuta. ja opettajat luulee et mul on kaikki okei koska wilmassa näkyy vihreetä siitä et oon pitäny kynää kädessä ja kattonu kirjaan.
mua ei kiinnosta jos joku ei lue tätä tai vastaa
[osa viestistä poistettu – viesti siirretty kokonaisuudessaan Päivystäjä mukana keskustelussa-palstalle]
Hei,
Kiitos viestistäsi. Asia, josta kirjoitit, on sellainen, että haluamme tarjota sinulle vertaistuen lisäksi aikuisen tukea. Viestisi on siirretty kokonaisuudessaan myös ”Päivystäjä mukana keskustelussa” -keskustelualueelle. Lasten ja nuorten puhelimen vapaaehtoiset päivystäjät osallistuvat kyseisellä keskustelupalstalla keskusteluun. Kun päivystäjä vastaa viestiisi, julkaisemme myös viestisi tai osan siitä. Tekstisi saatetaan julkaista ajoittain hitaammin kuin muilla keskustelualueilla.
Jos haluat, voit myös olla yhteydessä Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) tai chattiin https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/.
Lämpimin terveisin,
MLL Nuortennetin ylläpito
Harmi, että sulla on paha olo. Usko pois, kaikki muuttuu kyllä paremmaks!
Mutta jos sua ei kiinnosta, niin miksi sitten mahdat lukea tätä viestiä? ;)
*Lämmin halaus sulle*
