🌈rainbow🌈

Eli miten pääsitte eroon viiltelystä. Kuinka kauan se kesti ja miltä tuntui.
Itelläni ei oo sellasta jatkuvaa viiltelyä, mutta joskus parin kk välein tai muutaman kerran kk yms. Joskus vaan yritän purkaa mun ahistuksen siihen ja mun tekee mieli viillellä mut tiiän et se on väärin. (tänään silti viiltelin)

Eli vinkkejä?

Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei 🌈rainbow🌈,

Olipa hyvä, että kirjoitit tänne! Ikävä kuulla, että olet ollut ahdistunut ja purkanut sitä satuttamalla itseäsi. On kuitenkin todella hienoa ja tärkeää, että pohdit, miten viiltelystä voi päästä eroon.

Viiltely on usein juuri keino purkaa ahdistusta ja pahaa oloa, mutta tärkeää olisi, että tilalle löytyisi muita, turvallisempia keinoja. Tuleeko sinulle itsellesi mieleen muita keinoja, joilla voisit helpottaa oloasi? Voisiko sellaisia olla esimerkiksi kirjoittaminen, piirtäminen tai vaikka musiikin kuuntelu?

Ensisijaisen tärkeää on myös, että omien vaikeiden ajatusten kanssa ei jää yksin. Ahdistuksesta ja itsensä satuttamisesta on aina myös tärkeää päästä puhumaan jonkun kanssa. Esimerkiksi koululla terveydenhoitaja ja kuraattori ovat ammattilaisia, jotka ovat tottuneet olemaan lasten ja nuorten tukena haastavissa tilanteissa ja osaavat auttaa. Vaikeista asioista kertominen ei ole aina helppoa, mutta se kannattaa, jotta saat parhaimman mahdollisen tuen itsellesi.

Täältä Nuortennetin sivulta voit lukea lisää, mistä ja miten saada apua viiltelyyn: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/viiltely/mista-apua-viiltelyyn/

Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.

Älä jää yksin. <3

Ystävällisin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Kommentoija

Ite vaan silleen yhtäkkiä lopetin sen, kun en saanut siitä enää mitään kiksejä. Välillä tulee nykyäänkin viilleltyä mutta tosi harvoin. Ainakaan minulle se ei niin mitenkään erityisen iso asia ollut lopettaa, mutta ymmärrän jos jollekin on.

Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei nimimerkki ”Kommentoija”,

Kiitos, kun jaoit oman kokemuksesi tänne! Kommentistasi voi olla vertaistukea monille muillekin nuorille.

Onpa hienoa kuulla, että olet viillellyt enää vain harvoin. Viiltelyn lopettaminen ei aina ole helppoa, eikä välttämättä onnistu ilman tukea, mutta upeaa, että olet pystynyt helposti vähentämään.

Toivoisin kuitenkin, että saisit vähäisenkin viiltelyn lopetettua kokonaan. Usein viiltelyllä saatetaan pyrkiä hallitsemaan omaa sisäistä pahaa oloa, mutta olisi kuitenkin tärkeää, että tilalle löytyisi muita turvallisempia keinoja pahan olon helpottamiseksi.

Vaikka viiltelyn lopettaminen ei ole tuntunut erityisen isolta asialta, niin toivoisin, että voisit matalalla kynnyksellä mennä juttelemaan jonkun turvallisen aikuisen kanssa, jos vielä koet tarvetta viillellä. Sinulla on oikeus saada tukea itsellesi! Tällainen aikuinen voi esimerkiksi olla oman lähipiirisi aikuinen, koulukuraattori tai kouluterveydenhoitaja.

Meidän Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi myös aina soittaa, jos haluaa jutella anonyymisti aikuisen kanssa. Meillä on myös chat ja nettikirjepalvelu. Kaikki palvelumme ovat ilmaisia, luottamuksellisia ja nimettömiä. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

frog-girl🐸

hellou rainy<3

mä en ikinä oikeen päässy eroon viiltelystä.. mä vaan lopetin
välillä tekee vieläkin mieli viillellä mutta mä vaan kiellän sen iteltäni

tsemppiä kaikille jotka lukee tän ja erityisesti niille jotka viiltelee
muista että sinä itse ja sun keho on tärkeitä! tiiän et kaikki sanoo näin mutta kannattaa mennä puhumaan jollekin turvalliselle ja luotettavalle aikuiselle jos sun mieltä painaa joku asia ja tekis mieli viillellä tai satuttaa jollain muulla tavalla itseään<3

JOKu?

mulla se kesti n. neljä päivää. mut kaikki johtu vaan siitä että vihaan itteeni niin paljon. ja ne viillotkin tuli vaan kaikesta mitä olin tehny väärin (omasta mielestäni) ja nyt en oo tehny sitä vähään aikaan ja sekin loppu siihen ku mummo kysy et mitä oli tapahtunut. olin kertonu että kolhin vain itteeni koulus mut se ei ihan uskonu. se sano et ne näytti just siltä et olin tehny ne ite vaik yritin koko ajan varmistella että en tehny. mutta miltä se mulle tuntu ku tein niin ei miltään koska en välittänyt siitä jos mua sattu. ja siis ekana päivänä kun tein niin ni mulla oli ollut vaihtoehtona tehdä jotain muuta itselleni ku vain ne viillot. mut toivottavasti kukaan ei ala viiltelee itteensä ja jos jotain on huonosti niin kannattaa oikeest vaa mennä kertoo jollekin joka osaa auttaa, ite en oo pystyny mennä ku se on vaikeeta ja toivon et te pystytte menee ja pyytää iha rohkeesti apua. sillä jos pidätte asiat ittenne sisäl ettekä haluu et muut huolestuu ni asiat saattaa mennä huonommaksi. tsemppiä kaikille joilla on vaikeeta!! :)

Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Kiitos nimimerkki JOKu?,

Kiitos, kun jaoit kokemuksiasi ja ajatuksiasi tänne Nuortennetin keskustelupalstalle!

Hienoa kuulla, että et ole satuttanut itseäsi hetkeen ja viiltely päättyi siihen, kun mummosi kysyi jäljistäsi. Usein toisille ei välttämättä halua kertoa, mistä jäljet ovat oikeasti tulleet. Tärkeää kuitenkin olisi, että läheiset aikuiset tietäisivät, kuinka oikeasti voit. Kuulostaa siltä, että mummosi on ollut sinusta huolissaan.

Kirjoitit rohkaisevia ja viisaita sanoja muille saman asian kanssa kamppaileville. Olet aivan oikeassa siinä, että silloin olisi tärkeää mennä pyytämään apua. Se on myös totta, että usein vointi saattaa mennä huonompaan suuntaan, jos pitää asiat sisällään. Kerroit, että itse et ole pystynyt hakemaan apua, koska se on vaikeaa. On hyvin ymmärrettävää, että avun hakeminen voi tuntua vaikealta. Omista vaikeista ajatuksista ja tunteista ei ole aina helppo kertoa, vaikka puhuminen olisikin juuri kannattava ja tärkeä asia.

Miltä sinusta tuntuisi kuitenkin yrittää ottaa asia puheeksi jonkun luotettavan ja turvallisen aikuisen kanssa? Tällainen aikuinen voi olla esimerkiksi joku lähipiiriin kuuluva, tai koululla terveydenhoitaja tai kuraattori. Joskus juuri ääneen sanominen voi tuntua vaikealta ja joku saattaa kokea esimerkiksi kirjoittamisen helpommaksi. Miltä sinusta tuntuisi kirjoittaa ajatuksistasi ja näyttäisit tekstin haluamallesi aikuiselle?

Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palveluissamme pystyt anonyymisti juttelemaan ihan mistä aiheesta tahansa.

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Vastaa aiheeseen: Miten pääsitte eroon viiltelystä?

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.