Moi!
Ajattelin jakaa täällä mun kertomuksen siitä miten mun perheestä, ja elämästä tuli ehjä. Välillä on vieläkin raskaita hetkiä mut niistä päästään yli!
Kaikki oikeestaan alko siitä, kun olin n. 8v. ja mun isä petti mun äitiä. Se huuto oli ihan kamalaa, äiti raivos ja huusi [osa viestistä poistettu] Mun isä oli todella häpeissään ja pahoillaan sillon, ja pyysi monta kertaa anteeks. Se ei riittäny mun äidille mikä on tietty ihan ymmärrettävää. Lopulta se kuitenkin anto anteeks mun isälle ja kaikki oli hetken hyvin. Sit n. kuukauden päästä siitä mun äiti sai selville, että se kenen kanssa isä oli pettäny mun äitiä, oli mies. Sillon alko ihan kauhee riita, en oo koskaan myöhemmin nähny vastaavaa. [osa viestistä poistettu]
mun isä oli ymmärrettävästi järkyttyny ja traumatisoitunu. Se kävi n. 2 vuotta terapiassa, ja se ilmeisesti autto vähän, vaikkei mun isä ollutkaan oma itsensä ollenkaan noina kahtena vuotena. Sitte asiat alko menemään todella huonosti. Mun isä joi paljon ja notkui ulkona pitkälle aamuyöhön. Sillon mua alettiin kiusaamaan paljon ja väkivaltaisesti, ja ne aiemmat vanhempien riidat nousi paljon mieleen. Mua kiusattiin mm. koska en tykännyt jalkapallosta ja lempipaita oli pinkki. Jokaisen pojan pitää kuulemma tykätä jalkapallosta. Nämä kai oli ne kaikkein vähäpätoisimmät syyt.
Yhtäkkiä kuitenki mun isän tilassa tapahtu hurja nousu ja se oli tosi paljon kotona, kuunteli mua ja lopetti juomisen kokonaan. Tätä jatku noin puoli vuotta, jonka aikana mun kiusaaminen oli vähentynyt paljon ja olin paljon ilosempi. Sillon yhtenä päivänä mun isä oli tosi jännittynyt ja hermostunut ja viimein se kerto mulle, että sen miesystävä jonka kanssa isä oli seurustellut jo vuoden, on tulossa käymään. Se ilta meni todella mukavasti ja tykästyin tähän miesystävään heti. Myöhemmin mun isä on kertonut että syy sen tilan nousuun oli, kun se näki miten paljon muhun sattu ja kun tää miesystävä oli läsnä, ja tukemassa.
Näiden episodien jälkeen mulla on ollut ahdistusta ja masennusta mutta niistä on onneks päästy melko hyvin yli. Nykyään mulla on rakastava ja ehjä perhe ja mun isä ja sen aviomies on onnellisesti naimisissa. Mullakin menee todella hyvin ja seurustelen todella ihanan tytön kanssa♡.
Nyt haluaisin kuulla onko teillä samanlaisia kokemuksia tai jollain teidän tutuilla? Oliko rankkaa kiusaamista tai vakavia perheriitoja? Oletko siinä tilanteessa nyt? Jos näin on, niin valtavasti voimia sinne! Toivottavasti voitte paremmin!
Kiitos etukäteen vastauksista.
