Ärsyttää sairaasti se että kaverit tekee vkpl jotai hauskaa ja sit maanantaina koulus juoksee kertoon yksityiskohtaisesti siitä mulle vaikka en oo ollu siel. Ei siis siin mitää mutta se selostus kestää puol tuntia ja ku yrität sanoo vaikka et ”joo mullaki oli reenit…” nii sit vaa kuulen ”ei ketään kiinnosta”
Yhteen vaiheeseen porukal oli kauheeta riitaa ja ku ne ei hetkee sietäny toisia nii olin se jonka luokse ne tuli kunnes seuraavana päivänä ne oli taas kavereit. En ikinä halunnu sinisilmäsenö uskoo että ne jättää mut taas. En oikein tiiä mistä saisin kavereita koska en tiiä ymmärtääkö kukaan mutta rakastan olla porukassa mukana mutta en koskaan ikinä pystyis ite tutustumaan kehenkään
Moikka!
Todella ikävä kuulla, että sinusta tuntuu siltä, että olet aina viimeinen vaihtoehto ja sun luokse tullaan vain kun ei ole muuta. Kuulostaa siltä, että kaipaisit ehkä muuta seuraa? Mistä kautta voisit saada uusia ystäviä? Olisiko jokin harrastus tai vaikka vapaaehtoistyö? Uusiin ihmisiin tutustuminen on jännittävää ja usein vähän pelottavaakin, mutta sen eteen varmasti kannattaa tehdä työtä :)
Tsemppiä!
Kata
Oon tosiaan samanlaisessa tilanteessa. :c
mä oon myös aina, kirjaimellisesti AINA ilman kavereita. koulussa kuljen vaan yhen porukan kanssa, koska ei oo muutakaan, mutta ne ei välitä musta.
suhun ois kiva tutustuu, koska meillä on samanlainen tausta !!
