Siirry sisältöön
Eimitäänväliä

Kello on kaks yöllä,
ja mä vaan valvon, kirjoitan
tätä tekstiä.
Vaikka sillä ei oo mitään
väliä, merkitystä
tässä hullussa maailmassa,
suuremmassa mittakaavassa.
Mun ois pitänyt nukkua
tunteja, nukkua huolet pois.

Mut mä vaan valvon,
stressaan huomista,
josta ei koskaan tule
yhtään mitään.
Huomista, jota ei koskaan
tule tapahtumaan,
seuraavaa päivää, jolloin
en saa mitään aikaan.
Päivää, joka seuraa
aina samaa kaavaa,
samaa mittakaavaa,
samaa suunnitelmaa.

Tänkin ajan,
kun roikuin täällä
aamuyöhön,
oisin voinut
nukkua, levätä,
lukea tän koeviikon
viimeisiin kokeisiin,
lukea, kirjoittaa,
unohtaa ongelmat.

Unohtaa tän kurjan
maailman, jossa
ei ole kohta
mitään jäljellä,
maailman, jossa
soditaan ja tapetaan,
vaikka pitäis
toisiaan rakastaa.
Ihmiset on pilanneet
tän maailman, elämänsä,
koko tulevaisuutensa,
ennen kaikkea mä.

Mä valvon.
Mä olen hereillä.
Oikeastaan vaan puoliks,
mut silti.
Mä olen hereillä,
mä olen elossa.
Silmät turtuu väsymyksestä,
kädet ei jaksa näpytellä enää,
jalat tärisee tyhjää,
mun aivot ei jaksa enää.

Mä en jaksa enää
pitkiä katseita,
muka-hiljaista supinaa;
”Mit√§ vit*ua toi taas tuijottaa?”
”Kato sen vaatteita!”
”Saata*an huora, varmaan
kuunteleekin jotain BlackPinkki√§…”
”No miks se muka ois aina yksin, jos sill√§ ois kavereita?”
”Se meni vessaan, mist√§ vetoo et se taas itkee pillitt√§√§ siell√§?”
”Hei, taas se kirjottaa jotain runoja sen rakkaaseen p√§iv√§kirjaan!”

[Osa tekstistä poistettu]

ūüē≥

Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei,

Kiitos, kun jaoit tekstisi meille! Se on todella taitavasti ja kauniisti kirjoitettu.

Moderoin tekstistäsi viimeisen kappaleen pois, koska tulkitsin, että se viittasi itsetuhoisuuteen. Pahoittelut, jos tulkitsin asian väärin. Olen kuitenkin lukenut tekstisi kokonaan.

Tekstist√§si v√§littyy, ett√§ sinulla ei ole hyv√§ olla. Oli my√∂s kurja lukea, kun kuvailit muiden ihmisten supinoita ‚Äď ei ole oikein puhua kenellek√§√§n tuolla tavalla ja toivon, ett√§ sin√§ et joutuisi tuollaista puhetta kest√§m√§√§n. En tied√§, mit√§ kaikkia muita huolia sinulla on t√§m√§n tekstin takana, mutta toivon, ett√§ et j√§isi niiden kanssa yksin.

Voi olla, että juuri kirjoittaminen on sinulle yksi tapa käsitellä tunteitasi ja ajatuksiasi. Se onkin todella tärkeää, että vaikeatkin asiat pystyy purkamaan jollakin tavalla. Sinulla on selkeästi kirjoittamisen lahja ja toivon, että se antaa sinulla voimia. Toivon myös, että löydät elämästäsi asioita, jotka ovat sinulle merkityksellisiä ja tuottavat sinulle iloa.

Vaikeista tunteista on kuitenkin aina hyvä jutella myös jonkun kanssa. Jos sinulla on paha olla, niin tuntuuko sinusta, että voisit kertoa siitä jollekin luotettavalle aikuiselle? Jos ei meinaa jaksaa ja on huono olla, niin esimerkiksi koululla terveydenhoitaja tai kuraattori osaavat auttaa. Aina on hyvä kertoa voinnistaan myös jollekin oman lähipiirin turvalliselle aikuiselle. Joskus oma olo voi tuntua hyvinkin voimattomalta ja toivottomalta, mutta asioilla on kaikesta huolimatta mahdollisuus kääntyä parempaan suuntaan. Yksin ei kuitenkaan tarvitse jaksaa, vaan apua on mahdollista saada.

Meillä Nuortennetissä on myös ilmainen Lasten ja nuorten puhelin (p. 116 111) sekä chat ja nettikirjepalvelu, jos haluat jutella nimettömästi ja luottamuksellisesti aikuisen kanssa. Lisätietoa löydät täältä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Muista, että olet tärkeä ja arvokas. <3

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Vastaa aiheeseen: Pieni s√§eteksti mun ajatuksista… ūüĖ§

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Back to top